Terveisiä luomutuottajilta

Kysyimme neljältä luomutuottajalta Kaakkois-Suomesta, Etelä-Savosta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta, miksi ruokapalveluissa olisi tärkeää lisätä luomutuotteiden käyttöä ja miten luonnon monimuotoisuus näkyy heidän tilallaan.

Tommi Hasu, Kouvola: “Kun tarjoatte luomua, rakennatte elävää maaseutua, vahvistatte luonnon monimuotoisuutta ja tarjoatte lapsille parasta, mitä suomalainen ruoka voi olla.

Luonnon monimuotoisuus on maatalouden perusta, ja luomulla on siihen suuri merkitys laiduntavien lehmien kautta. Jo kolmen vuoden laidunnus auttaa näkemään eron pellon kasvukunnossa: maa on paljon kuohkeampaa ja hengittävämpää, ja laidunnuksen seurauksena savimaasta on tullut helpommin viljeltävä ja ravinteikas. Laiduntavat lehmät, monipuolinen luonto ja pyöräilevät lapset kuuluvat mielestäni elävän maaseudun merkkeihin.

Koska luomusadot eivät ole riippuvaisia Suomen ulkopuolelta tuotavista lannoitteista tai kasvinsuojeluaineista, tuotanto säilyisi ennallaan myös mahdollisissa poikkeusoloissa. Luomu perustuu kiertotalouteen, joten kunhan traktorin tankissa on dieseliä, saa luomuviljelijä kaiken ruuantuotantoon tarvitsemansa Suomesta.”

Heli Ahonen, Juva: ”Kun valitsette luomun, teette valinnan monimuotoisen luonnon, laiduntavien lehmien ja omavaraisemman ruuantuotannon puolesta.

Luomu lisää luonnon monimuotoisuutta tutkitusti. Laiduntavat lehmät, viljelykierto sekä torjunta-aineettomuus luovat elinpaikkoja hyönteisille ja sitä kautta linnuille. Luomussa kaikille lehmille mahdollistetaan lajinmukaisempi elämä: lehmät saavat laiduntaa ja ne saavat syödä luontaista ravintoaan, kuten nurmea. Mikäli lähistöllä on luomutiloja, on laiduntavien eläimien näkeminen varmaa.

Luomussa ruokaa tuotetaan hyvin omavaraisesti, eikä esimerkiksi tilan ulkopuolelta hankittavia kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita käytetä. Myös eläinten syömä rehu viljellään pääosin itse. Tämä takaa sen, että luomutiloilla ruuantuotanto jatkuu luotettavasti myös mahdollisissa kriisitilanteissa.”

Nestorin tila, Pihtipudas: “Luomutuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle näkyvät tilallamme hyvin konkreettisesti. Lehmien laidunnus, monipuoliset kasvilajit ja luonnonmukaisesti hoidetut pellot houkuttelevat niin pölyttäjiä, perhosia kuin lintujakin. Navetan pihapiirissä pesii runsaasti varpusia, pääskyjä ja kottaraisia, ja lintujen kevätmuuton aikaan pelloillamme viihtyvät monet kahlaajat, esimerkiksi kuovit, kapustarinnat ja suokukot.

Luomutuotannon säilyttäminen Järvi-Suomessa on tärkeää huoltovarmuuden ja matkailun kannalta. Luomu ei ole riippuvainen ulkomaisista tuotantopanoksista, esimerkiksi keinolannoitteista, koska ravinteet kiertävät eläimiltä pelloille. Se tekee luomusta paitsi omavaraisemman tavan tuottaa ruokaa myös vesistöjen kannalta paremman valinnan, sillä ravinnehuuhtoutuma pelloilta vesistöihin ei ole niin suuri. Hyvinvoivat vesistöt sekä kumpuilevat pellot laiduntavine eläimineen ovat vetovoimatekijöitä matkailulle.

Ruokapalvelut voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa isosti ruokaketjun vastuullisuuteen!”

Paavo Pulkkinen, Haukivuori: “Kolme vuosikymmentä luomukasvisten viljelyn parissa on osoittanut, kuinka luomutuotannossa yhdistyy monta elämälle ja ruoantuotannolle tärkeää tehtävää: ympäristöstä ja peltomaasta huolehtiminen, luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja alueiden elinvoiman kasvattaminen.

Monimuotoisuuden säilyttämisen lisäksi luomu luo turvaa tulevaisuuteen, sillä luomutiloilla ruokaa tuotetaan paikallisten resurssien ja luonnon omien prosessien, muun muassa biologisen typensidonnan avulla. Nämä luonnon omat prosessit toimivat myös mahdollisissa kriisitilanteissa, joten luomumenetelmin voidaan tuottaa ruokaa, vaikka esimerkiksi lannoitteiden saatavuus heikkenisi.

Te ruokapalvelut voitte mahdollistaa luomutuotannon kasvun ja luomun hyvien vaikutusten lisääntymisen käyttämällä luomuraaka-aineita!”

LuMoTu – Luonnon monimuotoisuustuuppaukset ruokaketjuun Järvi-Suomessa -hankkeessa (2025-2027) Pellervon taloustutkimus PTT ja Pro Luomu ry kehittävät ja toteuttavat luonnon monimuotoisuutta edistäviä tuuppauksia ruokaketjun eri osiin Järvi-Suomen alueella eli Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueella.

Hankkeessa kehitettävillä tuuppauksilla pyritään tekemään luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimenpiteistä ja luomutuotantoon siirtymisestä helpompaa, houkuttelevampaa ja ajankohtaisempaa. Hankkeen tavoitteena on lisätä pelloilla tehtävien monimuotoisuustoimien tuntemusta, hyväksyttävyyttä ja toteuttamista alueen maatalousyrittäjien keskuudessa heihin kohdistettavilla tuuppauksilla. Lisäksi tavoitteena on edistää kestävää yritystoimintaa alueella ja yrittäjien mahdollisuuksia siirtyä luomutuotantoon tuuppaamalla ruokapalveluita luomutuotteiden käyttöön.

Tiedonvälityshankkeen viestinnällisenä tavoitteena on jakaa tietoa tuuppausten hyödyntämisestä ympäristötyötä tekeville sidosryhmille, kuten viranomaisille, maatalousneuvontaa tarjoaville organisaatioille ja yksityisille ruokapalvelualan toimijoille valtakunnallisesti.

Hankkeen kohderyhmiä ovat maatalousyrittäjät, ruokapalvelut ja ympäristötyötä tekevät sidosryhmät. Hankkeen tavoitteet linkittyvät Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman (JÄSMY) tavoitteisiin lisätä tai säilyttää luonnon monimuotoisuutta Järvi-Suomen alueella ja lisätä vastuullista liiketoimintaa alueella. Tuuppausten odotetaan lisäävän helpoiten omaksuttavien monimuotoisuustoimien toteuttamista jo lyhyellä aikavälillä ja vaikuttavan haastavammin omaksuttavien monimuotoisuustoimien hyväksyttävyyteen sekä luomutuotantoaikomuksiin myönteisesti.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 337 121,15 euroa, josta EU:n osarahoitus on 144 962,09 euroa.

Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, joiden tehtäviä hoitavat nykyisin Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Itä-Suomen elinvoimakeskukset.

Artikkelikuva: Maaseutu.fi/Martina Motzbäuchel