Mikä tekee viljasta luomua?

Suomessa tuotetaan vuosittain 80-100 miljoonaa kiloa luomuviljaa, mikä on noin 3 % maan koko viljantuotannosta. Yli puolet luomuviljasta on kauraa, ja lisäksi Suomessa viljellään luomuna vehnää, ruista ja ohraa sekä harvinaisempia viljoja kuten spelttiä, emmervehnää ja kvinoaa.

Huolella hoidettu luomuviljapelto

Luomuviljan tuotanto eroaa tavanomaisesti tuotetusta viljasta pääosin kahdella tavalla: luomuviljaa ei lannoiteta teollisilla väkilannoitteilla eikä viljelyssä käytetä kemiallisia torjunta-aineita.

Luomuviljelijä pitää huolta pellon kasvuedellytyksistä eloperäisillä lannoitteilla ja monipuolisella viljelykierrolla, jotka tarjoavat hyvät elinolosuhteet maaperän pieneliöille. Luomuviljely auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä luomun viljelymenetelmät kerryttävät maahan orgaanista ainesta, joka sisältää hiiltä. Samalla pellon vesitalous kohenee, mikä edistää luomupellon sopeutumista sään ääri-ilmiöihin.

Kiertotalouden edelläkävijä

Vilja tarvitsee kasvaakseen muun muassa fosforia ja typpeä. Luomuviljapellolla ravinteet kiertävät: fosfori saadaan pääosin karjanlannasta, ja typpi sidotaan palkokasvien kuten apilan tai herneen avulla suoraan ilmasta.

Maan pieneliöt vapauttavat eloperäisten lannoitteiden ravinteet kasvien käyttöön, ja siksi maan täytyy olla hyvässä kunnossa, jotta mikrobit ja sen myötä myös viljelykasvit voivat hyvin. Maan mikrobitoimintaa tunnetaan vielä aika huonosti ja siksi luomuviljapelto tuottaa satoa hieman tavanomaista heikommin. Hitaasti vapautuvien ravinteiden ja maan hyvän kunnon vuoksi luomupellon ravinnepäästöt vesistöihin ovat kuitenkin tavanomaista vähäisemmät.

Viljelykierto tarkoittaa, että pellolla viljellään eri kasveja eri vuosina. Monipuolisesta viljelykierrosta on hyötyä sekä maaperälle että tautien ja tuholaisten torjunnassa. Nurmi kuuluu luomupellon viljelykiertoon, koska se hoitaa pellon kasvukuntoa ja auttaa torjumaan rikkakasveja.

Perhosia pellossa, linnut lennossa

Luomuvilja on puhdasta ja turvallista ruokaa, sillä luomupellolla ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita kuten glyfosaattia. Rikkaruohoja vastaan taistellaan etenkin viljelykierrolla, lisäksi voidaan turvautua esimerkiksi maan muokkaukseen, niittämiseen ja aluskasvien viljelyyn.

Myrkyttömyys tarjoaa hyvät elinolosuhteet rikkaalle eliölajistolle sekä maan alla että päällä. Tutkimusten mukaan luomupelloilla elääkin lähes kolmannes enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljelyillä pelloilla.

Luomu on valvottu tuotantojärjestelmä, jossa on tavanomaista tiukemmat ehdot ympäristön hyvinvoinnin varmistamiseksi. Suomessa noudatetaan EU:n luomuasetusta, ja kaikki luomutilat tarkastetaan vuosittain. Luomutuotteen tunnistat EU:n luomumerkistä.

Artikkeli on osa Mitä se luomu oikeastaan on? -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Tiedostot

Aiheeseen liittyvää