Mikä tekee lihasta luomua?

Luomulihaa tuotetaan Suomessa vuosittain noin neljä miljoonaa kiloa. Siitä suurin osa on naudanlihaa.

Vapaus ulkoilla

Kaikki luomueläimet saavat ulkoilla kesäkuukausina.

Luomunaudat ja -lampaat laiduntavat kesällä päivittäin. Laiduntaminen edistää niiden jalkaterveyttä ja pitää yllä eläinten lihaskuntoa. Lisäksi se tarjoaa naudoille ja lampaille niiden luontaista ravintoa eli nurmea ja mahdollisuuden lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Luomusiat ja -broilerit ulkoilevat kesällä yleisimmin ulkoilutarhassa. Myös niille järjestetään mahdollisuus tehdä sitä, mistä ne pitävät: esimerkiksi siat tonkivat mielellään olkia ja rypevät mudassa, ja linnut tykkäävät kuopsutella maata.

Luomueläimet syövät luontaista lähirehua

Luomueläinten rehustuksen lähtökohta on mahdollisimman lajityypillinen ruokinta. Esimerkiksi luomunautojen rehun kuiva-aineesta vähintään 60 % on oltava karkearehua, joka on pääosin nurmea. Nurmi on naudan luontaista ravintoa. Luomusioille ja -broilereille pitää antaa joka päivä pureksittavaksi karkearehua, joka voi olla esimerkiksi heinää tai porkkanaa.

Luomuvasikat saavat vähintään kolmen ensimmäisen elinkuukauden ajan oman emän maitoa tai muuta aitoa luomumaitoa.

Kaikkien luomueläinten rehut tuotetaan luonnonmukaisesti, eli ilman torjunta-aineita ja kemiallisia lannoitteita. Syödessäsi luomulihaa säästät siis myös luontoa kemikalisoitumiselta ja vesistöjä ravinnepäästöiltä. Muuntogeeniset rehut ovat kiellettyjä luomueläinten ruokinnassa.

Eläimellistä elämää

Luomueläinten kasvatustilat tehdään sellaisiksi, että eläimet pystyvät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Luomueläimillä on oltava tavanomaista enemmän tilaa, ja rakennuksissa on oltava ikkunoita, jotta päivänvalo pääsee sisään.

Luomuehdot edellyttävät, että eläimillä on riittävästi tilaa seisoa luonnollisessa asennossa, kääntyä ympäri ja asettua helposti makuulle. Niillä on oltava mahdollisuus myös hoitaa itseään ja tehdä muita lajille tyypillisiä liikkeitä. Lattiapinta-alasta ainakin puolet on oltava kiinteäpohjaista, eli siinä ei saa olla rakoja eikä ritilöitä.

Sioille on tärkeää saada tonkia, joten luomusikojen karsinassa on oltava esimerkiksi olkia tai muita pelmutettavia virikemateriaaleja. Luomuemakoita ei suljeta häkkiin porsimaan, vaan ne saavat synnyttää pikkuporsaansa vapaina. Luomuemakot myös imettävä porsaita tavanomaista pidempään. Pikkuporsailla on porsituskarsinassa kuivitettu makuualue eli makuualueella on oltava olkea tai muuta luonnonmateriaalia.

Luomubroileri on hidaskasvuisempaa rotua kuin tavanomainen broileri. Luomubroilerit kasvatetaan huomattavasti väljemmin kuin tavanomaisen tuotannon linnut.

Luomu on helppo nakki

Luomuliha on kuluttajalle helppo valinta, sillä luomulihavalmisteet sisältävät vain vähän lisäaineita. Luomulihavalmisteissa saa käyttää lisäaineina vain luonnossa esiintyviä aineita, ei synteettisiä eli keinotekoisia lisäaineita.

Esimerkiksi natriumglutamaattia tai fosfaatteja ei luomulihavalmisteissa ole lainkaan. Nitriittejä saa luomulihavalmisteissa käyttää vähän, mutta huomattavasti vähemmän kuin tavanomaisissa tuotteissa. Lapsikin voi herkutella luomunakilla huoletta.

Luomulihassa ei ole antibioottijäämiä. Luomueläimiä saa lääkitä antibiooteilla, jos ne sairastuvat, mutta ns. varoaika lääkekuurin jälkeen on kaksi kertaa niin pitkä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Pitkä varoaika varmistaa, että antibioottijäämät poistuvat eläimen elimistöstä.

Luomu on valvottu tuotantojärjestelmä, jossa on tiukat ehdot eläinten pito-olosuhteiden, lääkinnän ja ruokinnan suhteen. Suomessa noudatetaan EU:n luomuasetusta, ja kaikki luomulihaa tuottavat tilat ja sitä jalostavat yritykset tarkastetaan vuosittain. Luomulihan tunnistat kaupassa EU:n luomumerkistä.
Artikkeli on osa Mitä se luomu oikeastaan on? -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Tiedostot

Aiheeseen liittyvää