Vuonna 2025 Suomen luomuviljelty peltoala kääntyi kasvuun kahden laskusuhdanteisen vuoden jälkeen ja oli yhteensä 309 757 hehtaaria. Luomun osuus kokonaispeltoalasta säilyi 13,9 prosentissa.
Luomutiloja oli vuonna 2025 yhteensä 3 868. Tilamäärän lasku on kahden viime vuoden aikana selvästi hidastunut verrattuna vuoteen 2023, jolloin luomutilojen määrä väheni noin 700 tilalla. Luomutilojen keskikoko jatkoi samalla kasvuaan ja nousi viime vuonna 80,1 hehtaariin. Kaikkien maatilojen keskikoko oli 57 hehtaaria.
Luomuviljojen (vehnä, ruis, ohra, kaura) sato kasvoi neljällä prosentilla ja oli 144 miljoonaa kiloa. Luomuviljasadosta 74 prosenttia oli kauraa, ja kaura oli kaikissa maakunnissa Ahvenanmaata ja Lappia lukuun ottamatta eniten viljelty luomuvilja. Suurin satomäärän kasvu prosentuaalisesti oli luomurukiilla, jonka tuotanto kasvoi 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Luomun osuus Suomen kokonaisviljasadosta oli neljä prosenttia.
Myös puutarhatuotannossa päästiin hyviin satonousuihin, kun perunan, porkkanan, sipulin, tomaatin sekä marjojen tuotanto kasvoi.
”Suomessa luomutuotanto on alueellisesti keskittynyttä. Luomuviljojen viljely painottuu Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen, luomukananmunien tuotanto Varsinais-Suomeen ja luomumaidon Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi luomuperunan, -porkkanan ja -sipulin osalta löytyy pienempiä keskittymiä erityisesti Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta, Etelä-Savosta ja Ahvenanmaalta”, kertoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.
Luomun tuotantosuuntien korostumat maakunnissa
- Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on 37 % luomuohran tuotantoalasta.
- Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on 64 % luomuperunan tuotantoalasta
- Etelä-Pohjanmaalla on 32 % luomumaidon tuotannosta.
- Varsinais-Suomessa on 63 % luomukananmunien tuotannosta.
- Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on 28 % luomurukiin, -vehnän ja -kauran tuotantoalasta.
- Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa on yhteensä 72 % luomuporkkanan tuotantoalasta.
- Etelä-Savossa ja Ahvenanmaalla on yhteensä 71 % luomusipulin tuotantoalasta.
- Lapissa on suurin osa Suomen 6,9 miljoonan hehtaarin luomukeruualueista.
Luomumarkkina kasvuun
Vuosina 2022–2024 luomumyynti laski johtuen mm. elintarvikkeiden hintojen noususta ja kuluttajien heikosta luottamuksesta omaan talouteen. Viime vuonna lasku pysähtyi ja myynnin arvo kääntyi maltilliseen kahden prosentin kasvuun. Luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupoissa 342 miljoonalla eurolla ja luomun osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä säilyi samana kuin edellisvuonna ollen 1,8 prosenttia.
Kuluttajatutkimuksen (Kantar Agri 2025) mukaan 30 prosenttia suomalaisista ostaa luomua aktiivisesti, eli vähintään kerran viikossa. Aktiiviostajissa korostuvat etenkin alle 30-vuotiaat, lapsiperheet ja korkeasti koulutetut. Erityisesti nuorten miesten (18–29-vuotiaat) kiinnostus luomuun kasvoi, ja ikäryhmästä 42 prosenttia kertoo ostavansa luomua viikoittain. Osuus kasvoi 12 prosenttiyksikköä edelliseen mittaukseen (2023) verrattuna.
Luomun aktiiviostajien osuus ylittää valtakunnallisen keskiarvon seitsemässä maakunnassa: Lapissa, Etelä-Savossa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa.
”Viime vuosien haasteet, kuten luomumarkkinan lasku vuodesta 2022 ja luomun osuuden kutistuminen Suomen peltoalasta ovat huolestuttaneet suomalaista luomualaa. Viime vuonna tapahtunut käänne on tärkeä virstanpylväs kasvun tiellä”, sanoo Aura Lamminparras.
Tutustu Luomu Suomessa 2025 -koosteeseen.
Lisätietoja:
Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi
Pro Luomun julkaisema Luomu Suomessa 2025 -kooste tiivistää yhteen julkisten luomutilastojen ja tuoreimpien luomualaa luotaavien kartoitusten tulokset. Koosteen tiedot ovat mm. Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen tilastoista sekä Pro Luomun teettämistä tutkimuksista ja selvityksistä.
Luomu Suomessa 2025 -koosteen on tuottanut Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatio -hanke, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
