IMG_6119

Luomun kulutus yhä kasvussa

Luomun osuus Suomen elintarvikemarkkinoista on noussut 1,7 prosenttiin.

Talouden taantuma näkyy kuitenkin luomutuotteiden myynnin kasvuvauhdissa. Globaalisti luomun myynti lisääntyy yhä ripeästi, noin 4–5 prosenttia vuodessa.

Pro Luomu ry:n arvion mukaan luomuelintarvikkeita myytiin Suomessa noin 220 miljoonalla eurolla ajanjaksolla 1.7.2013–30.6.2014. Myynti lisääntyi kaksi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä torstaina 2.10. julkistettu arvio perustuu päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä kerättyihin lukuihin.

Erityisesti luomuhedelmien ja -vihannesten myynti on lisääntynyt viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös luomupakasteiden, -panimojuomien, -lastenruokien sekä -hiutaleiden ja -suurimojen menekki kasvoi.

Myydyin yksittäinen luomutuote on edelleen luomumaito. Myös kananmunat tekevät hyvin kauppansa luomuna: suurimmissa kaupparyhmittymissä luomumunien osuus on noussut selvästi yli kymmeneen prosenttiin tuoteryhmän myynnistä.

Luomumarkkinat kasvavat myös maailmalla

Ensimmäistä kertaa pidetty Luomuelintarvikepäivä keräsi noin 150 elintarvikealan ammattilaista Pörssitaloon Helsinkiin. Pro Luomun järjestämässä seminaarissa pohdittiin luomun tuotteistamista ja markkinointia niin Suomessa kuin maailmalla.

Johtaja Amarjit Sahota tutkimus- ja konsulttiyritys Organic Monitorista kertoi Luomuelintarvikepäivässä, että maailman luomumarkkinat kasvoivat 27 prosenttia vuosina 2008–2012. Vuonna 2012 luomuruokaa ja -juomaa myytiin maailmassa yhteensä 63,8 miljardilla dollarilla (noin 52,9 mrd euroa). Globaalisti luomun myynti lisääntyy yhä.

– Pohjois-Amerikassa luomumarkkinoiden kasvu on noin 10–12 prosenttia ja Euroopassa keskimäärin 3–5 prosenttia vuodessa. Myös Aasian luomumarkkinat kasvavat vauhdilla, mutta vielä tällä hetkellä luomun myynti siellä on hyvin vähäistä, Sahota taustoitti.

Kuluttajat haluavat luotettavaa ja puhdasta ruokaa

Amarjit Sahota uskoo, että luomuruoan kulutus maailmalla lisääntyy myös jatkossa, koska kuluttajat haluavat laadukasta ja puhdasta ruokaa.

– Viimeisten 50 vuoden aikana on havahduttu siihen, että ruoantuotannon kemikalisoituminen aiheuttaa erilaisia ympäristöhaittoja. Lisäksi globaali elintarviketuotanto mahdollistaa erilaiset ruokakriisit, kuten taannoisen hevosenlihaskandaalin sekä dioksiini- ja BSE-skandaalit; kriisit ovat lisänneet ihmisten luottamusta luomuun, jonka tuotantoa valvotaan tiukasti, hän perusteli.

Kuluttajien tietoisuuden nousun myötä elintarviketeollisuus on ottanut eri puolilla maailmaa käyttöönsä erilaisia ympäristö- ja vastuullisuusmerkkejä. Tunnetuin näistä on Reilu kauppa, minkä lisäksi pakkauksissa näkyy yhä enemmän mm. hiilijalanjäljestä, lähituotannosta ja biodiversiteetistä kertovia merkkejä.

– Luomualan haasteena on säilyttää luomun tunnettuus tässä logojen ja symbolien meressä, Sahota huomautti.

Luomun terveellisyys kiinnostaa tutkimusta

Professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta kertoi Luomuelintarvikepäivässä, että luomuruoan terveellisyydestä on alettu saada painavaa tieteellistä tutkimusnäyttöä. Leifertin johtama tutkimusryhmä julkaisi viime kesänä laajan meta-analyysin, jossa käytiin läpi yli 340 tieteellistä tutkimusta. Niissä oli tarkasteltu tavanomaisesti ja luomuna tuotetun ruoan ravintoainekoostumusta.

Tulosten mukaan kasviperäiset luomutuotteet sisältävät enemmän ja useammanlaisia terveydelle edullisia antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka, mutta vähemmän terveydelle haitallista raskasmetallia kadmiumia. Torjunta-ainejäämien pitoisuudet olivat luomussa 10–100 kertaa pienempiä kuin tavanomaisissa tuotteissa.

– Kasviperäiset polyfenolit ovat ruokavalion yleisimpiä antioksidantteja, ja typen runsas tarjonta näyttää vähentävän kasvien polyfenolipitoisuutta. Mineraalifosforilannoitteet puolestaan sisältävät kadmiumia. Vaikuttaa siltä, että keinolannoitus heikentää ruoan ravintoarvoa, Leifert päätteli.

Hän mainitsi myös syyskuussa julkaistusta norjalaistutkimuksesta, jossa seurattiin yli 28 000 raskaana olevan naisen ruokavaliota.

– Tutkimus yhdisti luomukasviksia sisältävän ruokavalion keskimääräistä pienempään riskiin saada raskausmyrkytys, Leifert totesi.

Luomua tarvitaan varmistamaan maailman ruokaturvaa

Carlo Leifertin mielestä luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä on tutkittava myös maailman ruokaturvan vahvistamiseksi. Hän muistutti, että tavanomaisen maatalouden tuottavuus on täysin riippuvainen uusiutumattomista tuotantopanoksista: typpilannoitteista ja energiasta sekä mineraalifosforista ja vedestä. Niiden kaikkien saatavuus heikkenee tulevaisuudessa.

– Ilman fosforilannoitusta tavanomaisessa tuotannossa saatavat sadot jäävät alle puoleen nykyisistä. Tulevaisuudessa mineraalilannoitteet on korvattava kierrättämällä eri lähteistä tuleva biojäte lannoitteeksi, ja typpilannoitteet on korvattava kasvattamalla pelloilla typensitojakasveja, hän huomautti.

Leifert totesi, että tutkimusta tarvitaan myös monella muulla saralla: on esimerkiksi pyrittävä vähentämään maaperän ravinnehävikkiä ja jalostamaan ravinteita tehokkaammin käyttäviä kasvilajikkeita.

– Maailman ruokaturvan parantamiseksi tarvitaan myös muutosta ruokavalioon: ihmisten on syötävä vähemmän lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita, hän sanoi.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry, puh. 040 581 9252