Tällä hetkellä vain harvalla kunnalla on ohjeistuksia ja tavoitteita vastuullisista hankinnoista. Merkkien tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan asukkaat toivovat kunniltaan vastuullisia hankintoja ja kuntapäättäjät konkreettisia keinoja niiden toteuttamiseen.

Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Määrä on noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisella sektorilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää valtavaa ostovoimaansa viisaasti.

Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain alle puolella kunnista on yleisiä vastuullisuuteen liittyviä ohjeita, jotka on kirjattu hankintaohjeistukseen. Hankintabudjetin koetaan vaikeuttavan eniten vastuullisten tuotteiden hankintaa. Kunnat kaipaavat tietoa ja koulutusta vastuullisten hankintojen osuuden lisäämiseksi.

Tutkimuksen mukaan asukkaat haluavat kuntien olevan vastuullisia ja hankintojen merkitykseen uskotaan vahvasti. Neljä viidestä asukkaasta on sitä mieltä, että kuntien tulee huomioida ja minimoida sekä ihmisoikeus- että ympäristöriskit hankinnoissaan. Seitsemän kymmenestä haluaa tietää, miten oman kunnan hankinnoissa vastuullisuus huomioidaan. Naiset ovat hankinta-asioissa vaativampia kuin miehet.

Haaste kunnille

Vastuullisuusmerkit haastavat kunnat nyt lisäämään kestäviä hankintoja. Uusi hankintalaki tulee voimaan vuonna 2016 ja se antaa julkisille hankkijoille entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon vastuullisuusmerkkien kriteerit.

Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin haaste:

• Kunta hankkii painotuotteet, paperit, yleispuhdistus- ja tiskiaineet niin, että ne perustuvat Joutsenmerkin tai EU-ympäristömerkin kriteereihin
• Kunta asettaa tavoitetason siivous- ja/tai kokouspalveluhankinnoille, jotka perustuvat Joutsenmerkin tai EU-ympäristömerkin kriteereihin

Reilun kaupan haaste:

• Kunta asettaa tavoitetason, kuinka paljon se kasvattaa Reilun kaupan kriteerien mukaisia kahvin ja banaanin hankintoja.

Pro Luomun ja EkoCentrian Luomu-haaste:

Kunnan ruokapalveluissa vaihdetaan luomuksi elintarvikkeita portaittain, esim.

• hiutaleet tai jauhot
• rasvaton maito
• luomukasviksia saatavuuden mukaan

Kunnat voivat vastata haasteeseen sitoumus2050.fi -sivustolla. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen linjaus kestävästä kehityksestä ja samalla työkalu käytännön työhön. Konkreettisilla kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksilla luodaan uusia, kestävää kehitystä arjessa edistäviä käytäntöjä. Yritykset, järjestöt, koulut, hallinto ja yksityishenkilöt ovat antaneet jo yli 260 toimenpidesitoumusta.

-Koko Suomi syö kotimaista luomupuuroa. Suomi on ykkönen Reilun kaupan kahvinjuonnissa. Ruokailun jälkeen pöytä pyyhitään ja astiat pestään ympäristömerkityillä pesuaineilla. Tässä on haastetta julkisten hankkijoiden lisäksi myös kuluttajille, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio visioi.

Lisätietoja:

• Ympäristömerkinnän markkinointipäällikkö Minna Kinnari, p. 044 339 5545, minna.kinnari(at)ecolabel.fi
• Reilun kaupan markkinointikoordinaattori Jatta Makkula, p. 040 5494 521, jatta.makkula(at)reilukauppa.fi
• Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, p. 040 581 9252, marja-riitta.kottila(at)proluomu.fi
• EkoCentrian hankepäällikkö Anu Arolaakso, p. 044 785 4048, anu.arolaakso(at)sakky.fi

Kuntalaisille tehdyn tutkimuksen toteutti YouGov Finland vastuullisuusmerkkien toimeksiantamana. Tutkimuksen vastaajamäärä oli 1007 ja se tehtiin huhtikuussa sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneelissa. Kohderyhmään kuuluivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset.

Kuntien hankintapäättäjille suunnatun tutkimuksen toteutti Sales Questor Oy vastuullisuusmerkkien toimeksiantamana. Tiedot kerättiin tammikuussa puhelinhaastatteluilla ja vastaajamäärä oli 100. Kohderyhmään kuuluivat 200 suurimman kunnan hankintapäättäjät.

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän aineiston toteuttamista.