Lehmät ja luonto pitävät laitumesta

Kaikki luomulehmät ja -hiehot pääsevät kesällä laitumelle. Luomuehdot edellyttävät, että luomunaudat saavat laiduntaa kesä-syyskuun välisenä aikana päivittäin.

Laiduntaminen edistää lehmien hyvinvointia. Laiduntaminen mahdollistaa lehmille tärkeän syömisen ja märehtimisen yhdessä lajitovereiden kanssa, mutta antaa niille samalla oman rauhan ja riittävästi tilaa. Lisäksi laidunnus edistää lehmien jalkaterveyttä ja pitää yllä niiden lihaskuntoa.

Laiduntaminen on hyväksi myös luonnolle, sillä lehmien lanta luo laitumella hyvät elinolosuhteet monimuotoiselle eliölajistolle. Lantaläjät tarjoavat ravintoa ja suojaa monille hyönteisille ja kuoriaisille, joita pikkulinnut puolestaan käyttävät ravintonaan.

Kestävästi hoidettu laidun edistää maaperän hyvinvointia. Hyväkuntoinen maaperä pidättää ravinteet kasvien käyttöön ja toimii tehokkaana hiilinieluna.

Luontainen ja puhdas rehu pitää pötsin kunnossa

Luomulehmät syövät luomurehua, joka on tuotettu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita. Juodessasi luomumaitoa säästät siis myös luontoa kemikalisoitumiselta ja vesistöjä ravinnepäästöiltä. Luomulehmien päivittäin syömän rehun kuiva-aineesta vähintään 60 % on oltava karkearehua, joka on pääosin nurmea. Nurmi on naudan luontaista ravintoa.

Luomulehmien rehusta yli puolet on oltava peräisin joko omalta tilalta tai lähialueen luomutiloilta. Muuntogeeniset rehut on kielletty luomulehmien kuten myös muiden luomueläinten ruokinnassa.

Luomuvasikka saa leikkiä

Lehmä on laumaeläin, ja siksi luomuvasikat saavat elää ryhmäkarsinassa ikätoveriensa kanssa. Luomuvasikoille juotetaan oikeaa luomumaitoa niiden elämän ensimmäisten 3 kk ajan.

Jos luomuvasikka nupoutetaan alle neljän viikon ikäisenä, toimenpiteen saa tehdä vain eläinlääkäri, ja siinä on käytettävä rauhoitusta ja kivunlievitystä.

Luonnollista luomumaitoa

Luomumaidossa on hieman tavanomaista enemmän terveydelle edullisia rasvahappoja. Tämä johtuu luomulehmien syömästä apilarehusta.

Luomumaidossa ei ole lääkejäämiä. Luomumaidon varoaika lehmän lääkekuurin jälkeen on kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna.

Rasvattomaan homogenoituun luomumaitoon saa Suomessa lisätä D-vitamiinia, mutta muihin luomumaitoihin ei. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että kouluissa ja päiväkodeissa käytettävä maito on D-vitaminoitua.

Luomunavetassa on tilaa käyskennellä ja kääntyä

Yli 95 % luomulehmistä elää pihattonavetoissa, joissa ne saavat elää ja poikia vapaina.

Poikkeusluvalla sallituissa pienissä parsinavetoissa luomulehmien on päästävä jaloittelemaan ulkona kahdesti viikossa myös laidunkauden ulkopuolella – talvellakin. Myös parsinavetoissa luomulehmät poikivat vapaina. Parsinavettojen määrä luomutuotannossa vähenee koko ajan.

Luomulehmillä on oltava enemmän tilaa kuin mitä tavanomaisessa tuotannossa vaaditaan.  Luomulehmien on voitava seisoa luonnollisessa asennossa, kääntyä ympäri ja asettua helposti makuulle niin, että kaikki eläimet mahtuvat makaamaan yhtä aikaa.

Luomulehmien sorkkien alla on aina oltava osittain kiinteäpohjaista lattiaa, jossa ei ole rakoja eikä ritilöitä, joihin sorkat saattavat takertua. Luomulehmien maakuualusta on oltava kuivitettu.

Lue lisää luomun tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa

Luomu on valvottu tuotantojärjestelmä, jossa on tiukat ehdot eläinten pito-olosuhteiden, lääkinnän ja ruokinnan suhteen. Suomessa noudatetaan EU:n luomuasetusta, ja kaikki luomumaitotilat ja luomumaitoa jalostavat meijerit tarkastetaan vuosittain. Luomumaidon tunnistaa kaupassa EU:n luomumerkistä.

Materiaali on tuotettu alun perin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Mitä se luomu oikeastaan on? -hankkeessa, ja sitä on päivitetty Euroopan unionin rahoittamassa Hyvä merkki -hankkeessa.

Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) kantaa. Euroopan unioni ja avustuksen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.