Edellinen Luomuvihanneksia syövillä äideillä vähemmän raskausmyrkytyksiä
Seuraava Atrian Aalbaek-kaupalla ei vaikutusta Suomen luomulihamarkkinoihin
Blogit

Ääni ratkaisee

Jaa:

Suomi saa pian uuden eduskunnan ja hallituksen.

Teksti: Toiminnanjohtaja, Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry
SONY DSC

Valta vaihtuu, luomuohjelma jatkuu

Kataisen hallituksen ohjelma sisälsi Suomen historian vaikuttavimman kirjauksen luomun puolesta. Sen ansiosta asetettiin kansalliset 20/20-tavoitteet, joista selkein on luomualan kasvattaminen 20 %:iin peltoalasta vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman vaikuttavuus näkyy erityisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa, jossa on varattu rahaa luomutuotannon laajentamiseen tavoitteen mukaisesti.

Tulevan hallituksen ohjelma lienee edeltäjäänsä lyhyempi sisältäen vain keskeiset strategiat. Sen vuoksi on erinomainen asia, että edellisen hallituskauden aikana tehdyn luomuohjelman tavoitteet ulottuvat aina vuoteen 2020. Ilahduttavaa oli myös kuulla, kun kahdeksan suurimman puoleen edustajat ilmaisivat sitoutumisensa näihin tavoitteisiin maa- ja metsätalousministeriön järjestämän lähi- ja luomuruokaseminaarin vaalipaneelissa.

Talouden realiteetit hidastaneet kehitystä

Pitkäjänteisyys onkin avainasia luomun kehittämisessä, sillä vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa. Tuotannon laajentumista hidasti varmasti se, että tulevan ohjelmakauden tuet ja niiden ehdot selvisivät viime tingassa. Luomu on viljelijälle yksi vaihtoehto, joka valitaan, jos sen kannattavuus ja vaatimukset ovat kilpailukykyiset muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Vaikka luomu kiinnostaisi, tukien merkitys nykypäivän maataloudessa on niin suuri, että valintaa on vaikea tehdä ennen tukitasojen selviämistä.

Suomen heikko taloudellinen tilanne ei parin viime vuoden aikana ole liioin tarjonnut vetoapua luomulle. Tätä taustaa vasten on hienoa, että luomumarkkina kuitenkin kasvoi viisi prosenttia viime vuonna, kun elintarvikemyynti kokonaisuudessaan lähes polki paikallaan.

Luomun kansainvälinen kysyntä kasvaa

Vetoapua tulee sen sijaan kansainvälisiltä markkinoilta. Suomen luomuviljantuotannosta valtaosa menee jo nyt vientiin erilaisina jalosteina. Viime vuonna käynnistynyt elintarvikevientiohjelma on hienosti ottanut mukaan myös luomun. Suomen puhtaan ja turvallisen tuotannon maine tekee suomalaisesta luomusta uskottavaa, minkä osoitti maailman suurimmilla luomumessuilla BioFachissa ilmennyt kiinnostus meikäläisiä luomutuotteita kohtaan. Yhä useampi luomutuotteiden valmistaja tähtää myös kotimarkkinoiden ulkopuolelle.

Ruuantuotannon haasteet ovat yhteisiä

Luomu ja tavanomainen tuotanto asetetaan usein vastakkain. Tänä bio- ja kiertotalouden aikakautena on hyvä pitää mielessä, että ravinteiden kierrättäminen, maaperän toimiminen hiilinieluna, ympäristölle ja ihmisille turvalliset torjuntamenetelmät sekä tuotantoeläinten hyvinvointi ovat kummallekin tuotantotavalle yhteisiä haasteita. Luomun kehittyminen hyödyttää ruuantuotantoa kokonaisuudessaan, koska luomussa testattuja ja käytännössä koeteltuja menetelmiä voidaan soveltaa myös tavanomaisessa tuotannossa.

Luomutuotannon vastustajat mitätöivät luomua monesti vetoamalla luomuehtojen yksityiskohtiin, kuten säädösten sallimaan homeopatiaan, vaikka luomutuotannon ydin on ravinteiden kierrätyksessä, kemiallisten torjunta-aineiden välttämisessä ja eläinten lajinmukaisessa hoidossa. Jos tutkimus tai luomutuottajat löytävät näiden toteuttamiseen yhä toimivampia menetelmiä, se ei ole keneltäkään pois, vaan hyödyksi kaikille – myös ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Jos et vielä ole ennättänyt äänestää, niin MTV3:n vaalikoneesta voit tarkistaa kuinka todennäköisesti ehdokkaasi valitsee kaupassa luomutuotteen, vaikka se maksaisi enemmän.

Ja muistathan myös toiset vaalit, nimittäin äänestyksen Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2015. Viiden finalistin joukossa on kaksi erinomaista luomuehdokasta.

Aiheeseen liittyvää