Edellinen Luomupeltoala ja luomun myynti lähes edellisen vuoden tasolla, luomukeruualue kasvoi
Tiedotteet

Luomumansikan satokausi lähestyy – löydä lähin luomumansikkatila

Jaa:
Luomumansikan kukinta on alkanut tänä vuonna 1–2 viikkoa normaalia myöhemmin ja pääsatokausi alkaa heinäkuun alussa. Mansikan viljely luomuna ilman kemiallisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita vaatii viljelijältä ammattitaitoa ja käsityötä. Pro Luomun julkaisema lista suomalaisista luomumansikkatiloista auttaa kuluttajia lähimmän tilan löytämisessä.

Lista luomumansikkatiloista

Tavanomaista viileämpi kevät on viivästyttänyt luomumansikan kukintaa parilla viikolla. Pääsatokausi ajoittuu heinäkuun ensimmäisiin viikkoihin. Mikäli alkukesä jatkuu lämpimänä mutta ei liian helteisenä, sadon toivotaan kypsyvän viime vuotta tasaisemmin ja satokauden kestävän pidempään.

Mansikat ovat pääosin selvinneet talvesta hyvin, sillä lumisen talven ansiosta monella tilalla lumipeite suojasi kasvustoja jäätymiseltä. Joillakin tiloilla pelloille muodostui vahva jääpeite, joka tuhosi osan kasvustoista.

Luomumansikan kukinta
Luomumansikan kukinta on alkanut 1-2 viikkoa normaalia myöhemmin. Kuva: Maija Merikanto / Mukulan luomutila

Luomumansikan viljely tukee luonnon monimuotoisuutta

Yli 70 % suomalaisista pitää tärkeänä, että ruuan tuotanto ylläpitää luonnon monimuotoisuutta (Kantar TNS Agri 2021). Luomumansikan viljelyssä monimuotoisuutta tukee erityisesti se, että kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä. Tämä vaatii viljelijältä paljon työtä ja ammattitaitoa.

”Luomumansikan viljely vaatii enemmän käsityötä kuin tavanomaisen mansikan viljely. Vaikka mansikkapenkeissä on katteet, eivät ne esimerkiksi pidä kaikkia rikkakasveja poissa, vaan kitkentätyötäkin joudutaan tekemään. Tautien ehkäisemiseksi on tärkeää, että luomumansikan kasvustot ovat hyvin tuulettuvia ja vesitalouden pitää olla kunnossa. Myös hyvärakenteinen maa auttaa pitämään kasvustoissa sopivan kosteuden”, kertoo ProAgrian kasvintuotannon ja luomun asiantuntija Kaija Hinkkanen.

Luomumansikan viljely
Maija Merikanto viljelee mansikkaa Mukulan tilalla Iitissä.

Kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan luomumansikkatiloilla biologisin keinoin, esimerkiksi petopunkkeja käytetään apuna tuholaisten torjunnassa. Monilla tiloilla mehiläiset ovat apuna harmaahomeen torjunnassa, joka on yleinen mansikoihin tarttuva sienitauti. Mehiläiset levittävät viljelyksille biologista torjuntaeliötä samalla, kun ne pölyttävät kukkia. Kyseessä on suomalainen innovaatio: biologisen torjuntakeinon takana on professori Heikki Hokkasen kehittämä menetelmä.

Iitissä luomumansikkaa viljelevä Maija Merikanto Mukulan tilalta kertoo, että tila saa mansikoistaan asiakkailta paljon hyvää palautetta sekä hämmästelyä niiden herkullisesta mausta.

”Kun maa voi hyvin ja pieneliötoiminta on vilkasta, se vapauttaa ravinteita marjan saataville luonnollisesti ja luomumansikasta tulee samalla valtavan hyvän makuinen”, sanoo Maija Merikanto.

Löydä oma luomumansikkapaikkasi

Kaikkiaan 70 suoramyyntiä tarjoavan luomumansikkatilan yhteystiedot on tänään julkaistu Pro Luomun verkkosivuilla. Suurin osa tiloista tarjoaa kuluttajille sekä suoramyyntiä että itsepoimintaa.

Osa tiloista myy luomumansikan lisäksi myös muita luomumarjoja, kuten vadelmaa, herukkaa, pensasmustikkaa ja saskatoonia. Muutamalta tilalta löytyy myös luomutyrniä.

Vuonna 2021 luomumansikkaa viljeli Suomessa 163 luomutilaa yhteensä 219 hehtaarilla. Kokonaissato oli 411 000 kiloa, ja sato oli noin 7 % suurempi kuin edellisvuonna. Yleisimmät luomuviljeltävät mansikkalajikkeet ovat Polka ja Boynty.

Lista luomumansikkatiloista

Luomumansikan pääsatokausi alkaa heinäkuun alussa
Luomumansikan pääsatokausi alkaa heinäkuun alussa. Kuva: Maija Merikanto / Mukulan luomutila

Lisätietoja:

Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi

Luomumansikka               

Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Tässä tiedotteessa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.

Aiheeseen liittyvää