Luomun tulevaisuudesta keskusteltiin vilkkaasti Helsingissä 10.-11. huhtikuuta, kun yli satapäinen joukko alan toimijoita kokoontui Pro Luomun järjestämään Luomufoorumiin.

Luomufoorumissa esiteltiin mm. EU:n luomulain uudistusehdotuksen keskeiset kohdat sekä päivitetty Luomua lisää -toimintasuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki avasi ensimmäisen seminaaripäivän kertomalla, että ministeriö on varannut luomutuotannon tukeen tarvittavat rahat hallitusohjelman mukaisen 20 % pinta-alatavoitteen saavuttamiseksi. Luomulla on Suomessa siis varsin vankka tuki valtiolta.

Komission luomulakiesitys kiinnosti

Euroopan komissiossa työskentelevän koordinaattori Linda Mauperonin esitystä EU:n luomulain uudistusehdotuksesta kuunneltiin tarkalla korvalla.

Mauperon muistutti, että lakiesityksen tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisten kuluttajien luottamusta luomuun karsimalla erilaisia poikkeuslupia ja yhtenäistämällä käytäntöjä. Päämääränä on lisätä eurooppalaisen luomun tarjontaa markkinoilla, mihin pyritään mm. vaatimuksella luomutilan koko tuotannon siirtämisestä luomuun.

Suomalaisittain eniten keskustelua syntyi kotieläintuotannon tiimoilta. Mauperonilta kysyttiin mm. luomukotieläintilojen rehuomavaraisuuden nostosta ja luomurehujen seleenitäydennyksestä. Lisäksi huolta herätti vaatimus kaiken kylvösiemenen luomulaadusta.

Mauperon vakuutti kyselijöille, että komissiossa ollaan tietoisia näiden vaatimusten Suomelle aiheuttamista ongelmista.

Yhteistyö on luomun paras kasvulannoite

Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila arvioi omassa puheenvuorossaan, että EU:n esitys koko tilan siirtämisestä luomuun saattaa hidastaa luomun pinta-alatavoitteen toteutumista Suomessa.

Hän myös esitteli sidosryhmäkeskustelujen pohjalta päivitetyn Luomua lisää -toimintasuunnitelman, jonka resepti luomun kasvulle on yhteistyö ja verkostoituminen. Kehitettävää on niin luomun saamisessa markkinoille kuin lainsäädännön tulkinnoissa ja poliittisten päätösten jalkauttamisessa.

Tärkeää on myös saada luomun tuottavuus nousuun ja vakuuttaa kuluttajat siitä, että luomu on hintansa arvoista.

– Luomun kehittymiselle on hyvät eväät, mutta ne yksin eivät riitä. Jokaisen luomualan toimijan on mietittävä omaa tekemistään ja rakennettava yhteistyötä muiden kanssa, Kottila korosti.

Markkinat janoavat tuoreita luomulanseerauksia

SOK:n valikoimajohtaja Ilkka Alarotu kertoi, että S-ryhmässä luomu vetää erittäin hyvin. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä luomun markkinaosuus S-ketjun myymälöissä oli 1,9 %, ja pääkaupunkiseudulla jopa yli 3 %.

– Kasvu on suurinta niissä tuoteryhmissä, joissa on tuotu markkinoille uutuuksia ja myös tehty markkinointia. Toivommekin teollisuudelta lisää innovatiivisia tuotelanseerauksia, hän totesi.

Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela kertoi esityksessään Suomen luomuviljan viennistä: yli 70 % Suomessa valmistetuista luomuviljatuotteista menee vientiin. Katseet kannattaa kohdistaa etenkin luomukauraan, jonka maailmanmarkkinat kasvavat ja jonka suhteen Suomella on tiettyjä kotikenttäetuja: huippulajikkeet, jotka tuottavat hyvää laatua ja makua.

– Viennissä pitäisi kuitenkin päästä nykyistäkin erikoistuneempaan jalostukseen, kuten fermentoituihin juomiin ja välipaloihin. Luomu sinällään ei ole tuote, se on vain hyvän tuotteen lisäarvo, Kuusela muistutti.

Viennistä puhui myös Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Hän kertoi elintarvikkeiden kansallisesta vientiohjelmasta, joka on suunnattu erityiseesti pk-yrityksille ja alkaa ensi vuonna osana Team Finlandin toimintaa.

– Ohjelmassa puhutaan paljon teemaviennistä, ja luomun kasvava kysyntä maailmalla kannattaa hyödyntää. Näkisin mielelläni, että luomuyritykset lähtisivät ohjelmaan mukaan, Juutinen kannusti.

Ruohonjuuritason innovaatiot toimivat

Luomutuottajien innovatiivisista yhteistyökäytännöistä seminaarissa kertoivat Kymen Luomun puhemies Sami Kuoppamäki ja Hyvätuuli Highlandin Esko Rissanen. Kumpikin korosti puheessaan, että yhteistyöllä viljelijä voittaa: yksittäisen tilan tarvitsemat investoinnit ja riskit pienenevät ja tuotteiden markkinointi helpottuu. Kuoppamäki ja Rissanen suosittelivat yhteistyötä lämpimästi muillekin luomutuottajille.

Hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta kertoi, että julkisen sektorin ruokapalveluissa luomu ei etene hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.  Hän totesi, että strategiset päätökset luomun lisäämisestä olisi tehtävä kuntatasolla sekä saatava luomu mukaan hankintaohjeistuksiin ja vuosisuunnitelmiin.

– Keittiöissä asenne luomua kohtaan on kohdallaan: paukut olisi nyt laitettava kuntapäättäjien lobbaamiseen, Arolaakso linjasi.

Valvonnan näkökulman seminaariin toi Eviran pääjohtaja Matti Aho. Hän muistutti, että vastuu luomusäädösten noudattamisesta on aina toimijalla itsellään: valvoja on toki valmis keskustelemaan, mutta säädöksiä ei voi muuttaa lennosta. Luomualan toivomaan valvonnan ja valvottavien yhteistyöfoorumin perustamiseen Aho suhtautui myönteisesti.

– Säädöksillä ja valvonnalla pyritään siihen, että kuluttaja voi luottaa luomuun; myös vientimarkkinoilla, hän korosti.

Valitus seis ja toimeksi!

Ensimmäisen seminaaripäivän päätti kolmen puhujan katsaus luomualan kehittämiseen innovaatiojärjestelmän avulla. Luomutuottaja ja IFOAM:in EU-ryhmän hallituksen jäsen Aira Sevón haastoi heti kuulijansa ja vaati viljelijöitä lopettamaan valittamisen.

– Asiat on ajateltava uudelleen: viljelijöiden aliarviointi on lopetettava ja tunnustettava heidän asemansa ja osaamisensa myös innovoinnissa. Tämä edellyttää sitä, että myös viljelijöiden asenteen on muututtava, Sevón huomautti.

Kehityspäällikkö Marja Suutarla Pro Agriasta kertoi Lutune-hankkeesta, jossa tutkijat, neuvojat ja viljelijät ovat tehneet yhteistyötä uusien tutkimustulosten jalkauttamiseksi käytäntöön. Kokemukset tiiviistä ja hyvin koordinoidusta yhteistyöstä olivat varsin myönteisiä.

– Innovaatiojärjestelmän on kohdistuttava koko luomualaan, Suutarla painotti.

Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila korosti Luomufoorumin ensimmäisen päivän viimeisessä puheenvuorossa, että luomun edistämiseksi tarvitaan monentasoista ja laajalla rintamalla tehtävää tutkimusta. Hän peräänkuulutti luomuarvoketjun kehittämiseen myös kuluttajien näkemystä.

– Luomualalla on monta toimijaa, joista jokaisen olisi keskityttävä tekemään sitä, mitä parhaiten osaa. Myös rahoitusta tarvitaan innovointijärjestelmän tueksi, ja siinä elinkeinon rooli kasvaa tulevaisuudessa, Nuutila totesi.

Luomuhankkeita ideoimaan

Luomufoorumin toinen päivä oli suunnattu erityisesti hanketoimijoille. Päivän alustukseksi maa- ja metsätalousministeriössä korkeakouluharjoittelua tekevä Jari Yli-Heikkilä esitteli yhteenvedon luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista eri ELY-keskusten alueellisista ohjelmista. Hallituksen luomuohjelmaa myötäileviä tavoitteita löytyi noin joka toisesta ohjelmasta.

– Mielestäni alueellisissa ohjelmissa ei ole painotettu riittävästi luomutuotteiden monipuolistamista. Myös luomun saatavuutta niin kaupan kautta kuin ammattikeittiössä pitäisi korostaa enemmän, Yli-Heikkilä tiivisti.

Neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen esitteli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020. Sen kautta rahoitetaan kolmenlaisia hankkeita: innovaatioyhteistyötä, koordinaatiohankkeita ja valtakunnallisia hankkeita. Uutta näkemystä hankerahoituksessa edustaa etenkin innovaatioyhteistyö, joka sallii myös yritysten ja alueellisten brändien kanssa tehtävän yhteistyön esimerkiksi uusien innovaatioiden pilotoimiseksi.

– Erilaisia suunnitelmia on tehty kolmen ohjelmakauden ajan, nyt pitää saada actionia aikaan, Karjalainen kehotti.

Luomufoorumin toisen päivän päätteeksi seminaarin osallistujat jakautuivat työryhmiin ideoimaan ensi ohjelmakaudelle luomulle uusia kehittämishankkeita. Toivottavasti niistä mahdollisimman moni realisoituu ja vie luomua eteenpäin pienin mutta varmoin askelin.

Teksti ja kuvat: Minna Nurro/Pro Luomu

Luomufoorumin puhujien nimistä on linkit heidän esityksiinsä.