Teksti: Marja-Riitta Kottila ja Minna Nurro, Pro Luomu ry
Luomun maailmanmarkkinoita seuraavan Ecovia Intelligence -konsulttiyhtiön mukaan luomun globaali myynti lisääntyi noin kymmenen prosenttia vuonna 2016 ja nousi 89,7 miljardiin US dollariin. Vuoteen 2001 verrattuna luomun myynti maailmassa on kasvanut noin 300 %. Kasvun ennakoidaan jatkuvan hyvänä, sillä nykyiset kuluttajatrendit suosivat luomua.
Luomun kysyntä keskittyy Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, jotka yhdessä kattavat noin 90 % koko maailman luomumarkkinoista.
Pohjois-Amerikassa luomun markkinaosuus on noin 5 % ruoan kokonaismyynnistä. Euroopassa luomun markkinaosuus oli keskimäärin 2,5 %, mutta vaihtelee paljon maasta toiseen. Muista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jossa luomun myynti on suurinta Kiinassa.
Kaura on luomuviennin tähti
Suomi vie luomuelintarvikkeita arviolta 10-15 miljoonalla eurolla vuosittain, mikä on noin prosentti maan kaikesta elintarvikeviennistä. Luomutuotteita ei tilastoissa eritellä, joten tarkkaa tietoa niiden viennin arvosta ei ole.
Suomalaisen luomuviennin tärkein raaka-aine on luomukaura, jota viedään maailmalle esimerkiksi hiutaleiksi ja jauhoiksi jalostettuna. Viennin vetämänä kaura on noussut Suomen viljellyimmäksi luomuviljaksi; esimerkiksi viime vuonna koko Suomen luomuviljasadosta yli 60 % oli kauraa.
Myös luomumarjat ovat tärkeä luomuviennin raaka-aine. Suomi on maailman luomukeruualan tilastossa ykköspaikalla, ja meillä on noin kolmannes maailman koko luomukeruualasta. Esimerkiksi vuonna 2016 kaikesta myyntiin kerätystä mustikasta 60 % oli luomua.
Muita suomalaisia luomuvientituotteita ovat luomuruisleipä, -perunajauhot, -koivunmahla sekä luomulakritsa, -jäätelö ja -raakasuklaa. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ranska, Tanska ja Ruotsi.
Isoimmat firmat puuttuvat viennistä
Business Finlandin vetämän Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang katsoo, että luomulla voisi olla nykyistä paljon suurempikin rooli suomalaisessa elintarvikeviennissä. Tärkein syy luomutuotteiden vähäiseen vientiin on varmasti se, että luomutuotannon lisääntymisestä huolimatta suomalaisia luomuraaka-aineita on yhä niukasti tarjolla. Toiseksi syyksi luomun vähäiseen vientiin Wrang arvioi sen, että suuret suomalaiset elintarvikeviejät eivät panosta luomuun.
– Isot elintarvikeyritykset puuttuvat luomuviennistä lähes kokonaan. Muutamien merkittävien luomuvientiä harjoittavien yritysten lisäksi se on aika pienten yritysten käsissä, Wrang toteaa.
Hän arvioi suurten yritysten kiinnostuksen puutteen johtuvan siitä, että luomua ei Suomessa vielä nähdä ensisijaisesti bisnesnäkökulmasta. Ja siksi luomun potentiaalia ei ulosmitata viennissä.
– Muualla maailmassa luomu on silkkaa bisnestä, ja isommatkin toimijat ovat lähteneet luomumarkkinoille, Wrang kertoo.
Tarvitaan tarkempaa brändäystä
Business Finland tekee parhaillaan paljon töitä avatakseen suomalaisille elintarvikkeille uusia vientimarkkinoita mm. Kauko- ja Lähi-idässä sekä Etelä-Afrikassa. Wrang arvioi, että luomutuotteiden viennin näkökulmasta kiinnostavimmat maat ovat kuitenkin lähempänä: Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Italia sekä Tanska ja Ruotsi.
– Keski-Euroopan vientimaissa olisi paljon otettavaa suomalaisillekin. Menestys ei ole kiinni hyvistä tuotteista, niitä meillä kyllä on, mutta tarvittaisiin hyvin fokusoitua ja brändättyä tarjontaa esimerkiksi saksalaisille luomuun erikoistuneille kauppaketjuille, hän hahmottelee.
Hänen mielestään hyviä mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi luomukauratuotteet, varsinkin gluteenittomuuteen yhdistettynä. Myös suomalaisesta luomurukiista ja -ohrasta valmistetut tuotteet sekä luomualkoholijuomat voisivat kiinnostaa ulkomailla enemmänkin. Niin ikään luomu voisi näkyä nykyistä paremmin luonnonmarjojen markkinoinnissa.
Hyvät luontaiset edellytykset
Luomua suosivien kuluttajien syyt ostaa luomutuotteita vaihtelevat maasta toiseen. Useissa maissa tärkein luomun ostomotiivi on terveellisyys, jonka kuluttajat kytkevät vahvasti mahdollisiin torjunta-ainejäämiin.
Yhdysvalloissa luomun tärkeäksi ostoperusteeksi on noussut myös halu välttää geenimuunneltuja organismeja. Saksalaiset ja ranskalaiset suosivat luomua vähentääkseen ympäristön saastumista, kun taas Aasiassa suurin syy ostaa luomua ovat viime vuosina ilmi tulleet ruokaskandaalit.
Ruoan puhtaus on siis tavalla tai toisella keskeinen tekijä luomun suosion kasvussa maailmalla. Sen kannalta olennaista on tuotantotavan ja tuotteiden valmistuksen lisäksi tuotantoympäristön yleinen puhtaus.
Tätä taustaa vasten suomalaisella luomutuotannolla on hyvät luontaiset edellytykset menestyä puhtautta korostavilla markkinoilla, sillä esimerkiksi ilmansaasteiden osalta Suomi on Euroopan puhtaimpia kolkkia. Eläintuotannon osalta Suomen etuna ovat hyvät vapaaehtoiset järjestelmät eläintautien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Elintarvike & Terveys -lehdessä 2/2018.
