Maatalouden uusi tukikausi vuosina 2015–2020 kohtelee luomutiloja kannustavasti.
Jos luomun tuottajahinnat pysyvät vähintään nykyisellä tasolla, edellytykset kannattavalle luomutuotannolle Suomessa säilyvät. Kyselytutkimuksen mukaan talous on merkittävin motiivi, kun viljelijät päättävät siirtyä luomuun.
EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä luomutuotannon tuki eriytettiin omaksi tukimuodokseen, kun sitä aiemmin maksettiin osana ympäristötukea. Samalla luomutuen taso nousi; Euroopan komissiolle lähetetyn kansallisen esityksen mukaan peltokasvien ja kotieläinten luomutuki nousee 6-13 prosenttia, ja avomaan vihannestuotannon luomutuki kohoaa yli kolminkertaiseksi.
Tuet hyvä perusta, kannattavuus tulee markkinoilta
Luomutukien lisäksi luomutilat voivat hakea lähes kaikkia muitakin maatalouden viljelijätukia. Tukikokonaisuuteen perehtynyt tutkija Kauko Koikkalainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä arvioi, että tukipaketti mahdollistaa hyvän perustan luomutuotannon kasvulle.
– Luomutila pystyy uuden tukijärjestelmän puitteissa kehittämään tuotantoaan, mutta kannattavuus tulee markkinahintojen kautta, hän korostaa.
Koikkalainen muistuttaa, että tukiesitykseen saattaa tulla vielä syksyllä pieniä muutoksia komissiossa. Uuden järjestelmän mukaisten tukien on määrä olla selvillä ja haettavissa vuoden 2015 keväällä.
Tukien kokonaisuus mietittävä tilakohtaisesti
Koikkalainen on selvittänyt EU:n kokonaan tai osittain maksamien tukien eli ns. maaseutuohjelman kautta maksettavien tukien merkitystä luomutiloille uudella tukikaudella; sen sijaan tarkastelussa ei ole huomioitu pelkästään kansallisesti maksettavia maataloustukia. Maaseutuohjelman tukijärjestelmä on varsin monimutkainen, ja tilakohtaiset tekijät vaikuttavat siihen, minkälaiseksi tukien kokonaisuus kullakin tilalla lopulta muodostuu.
– Tukien optimointi on tilakohtainen asia. Jokaisen luomutilan kannattaa selvittää omat vaihtoehtonsa sekä markkinoilta saatavat tulot, ja päättää niiden perustella, miten toimia, Koikkalainen sanoo.
Luomutuen lisäksi luomutilat voivat hakea maaseutuohjelmasta maksettavia muita tukia, joista tärkeimmät ovat LFA-tuki eli luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus.
– Luomutiloille ei makseta ympäristökorvausta eikä eläinten hyvinvointikorvausta sellaisista toimenpiteistä, joiden katsotaan toteutuvan jo luomun tuotantotavan ansiosta. Näissäkin tukimuodoissa on kuitenkin useita toimenpiteitä, joita luomutilat ovat oikeutettuja hakemaan, Koikkalainen selvittää.
Luomutuotanto jo itsessään viherryttämistä
Perustukea (entinen tilatuki) ja luonnonhaittakorvausta maksetaan luomutiloille samansuuruisena kuin tavanomaisille tiloille. Koikkalainen huomauttaa, että luomutilat kuitenkin saavat perustukeen sisältyvän ns. viherryttämistuen tavanomaisia tiloja helpommin, koska luomun tuotantotapa jo sinällään sisältää tuen saamiseksi vaadittavat toimet.
LFA-tukeen sisältyvä kotieläinkorvaus voi aiheuttaa monella luomukotieläintilalla ankaraa puntarointia, sillä sen maksuperusteena oleva eläinmäärä (0,35 ey/ha) on hieman suurempi kuin luomukotieläintuotannon vastaava vaatimus (0,3 ey/ha).
– LFA-tuen kotieläinkorvaus on tasoltaan pienempi kuin luomukotieläinkorvaus, mutta todennäköisesti luomutilatkin pyrkivät LFA-tuen mukaiseen eläinmäärään, tutkija arvioi.
Luomun tuet vain pisara tukimeressä
Koikkalainen on laskenut, että uudella tukikaudella luomutukien osuus yksittäisen luomutilan saamasta maataloustukien kokonaismäärästä on merkittävä. Kun kansalliset tuet eivät ole vertailussa mukana, kasvintuotantotilalla luomutukien osuus on jatkossa noin 30 prosenttia, avomaan vihannestilalla 40 prosenttia ja kotieläintilalla peräti puolet kaikista EU-tuista.
Kaikkien maataloustukien kokonaisuutta tarkasteltaessa luomutuet ovat kuitenkin vain pisara meressä. Maaseutuohjelman kautta suomalaisviljelijöille maksetaan seuraavien seitsemän vuoden aikana tukea yhteensä yli kahdeksan miljardia euroa. Luomutukiin tästä on suunniteltu käytettävän 326 miljoonaa euroa eli noin neljä prosenttia.
Hallituksen luomuohjelman tavoitteesta jäätäneen
Taloudelliset seikat ovat tärkein motiivi, kun tavanomainen tila harkitsee luomuun siirtymistä, kertoo TNS Gallup Elintarviketiedon helmi-huhtikuussa 2014 tekemä kyselytutkimus. Tutkimukseen vastasi yli 4 800 viljelijää, jotka edustivat sekä tavanomaisia että luomutiloja.
Hallituksen luomuohjelman tavoitteena on, että 20 prosenttia maamme peltoalasta olisi luomussa vuonna 2020. Vastausten perusteella tavoite saattaa jäädä saavuttamatta. Toimitusjohtaja Anne Kallinen TNS Gallup Elintarviketiedosta kertoo, että tulosten mukaan luomuun aikoo siirtyä noin 2 500 tavanomaista tilaa vuoteen 2020 mennessä.
– Tällöin luomutuotannossa olisi noin 6 400 tilaa, 316 000 hehtaaria ja 14 prosenttia peltoalasta vuonna 2020, Kallinen summaa.
Eniten luomu houkuttelee emolehmä- ja lammastiloja, joista neljäsosa miettii luomuun siirtymistä. Myös vihannes- ja marjatiloilla kiinnostus luomua kohtaan on melko suurta.
Luomutilat luottavat tulevaisuuteen
Kyselytutkimuksen mukaan luomutilat suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti ja suunnitelmallisesti. Yli 95 prosenttia vastanneista luomutiloista arvioi, että tila jatkaa toimintaansa ja pysyy luomussa tuotannon jatkuessa. Kallinen arvioi, että luomutiloilla on vahvat yrittäjyysominaisuudet.
– Etenkin luomukotieläintilat kehittävät toimintaansa aktiivisesti ja määrätietoisesti: kouluttautuvat ja käyttävät asiantuntijoita apunaan, hän huomauttaa.
TNS Gallup Elintarviketiedon tekemän kyselytutkimuksen rahoitti pääosin maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja: tutkija Kauko Koikkalainen, MTT, puh. 029 531 7365, toimitusjohtaja Anne Kallinen, TNS Gallup Elintarviketieto, puh. (09) 613 500 (keskus)
Tiedotustilaisuuden aineisto:
Jaana Husu-Kallio, MMM: Lisää luomua! Hallituksen luomualan kehittämisohjelma
Anne Kallinen, TNS Gallup Elintarviketieto: Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun?
Kauko Koikkalainen, MTT: Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla? ja tarkennetuilla laskelmilla 12.9.2014 päivitetty versio
Ilkka Alarotu, SOK: Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle
