Kuva: Erkki Pöytäniemi

Satakunnassa olisi paljon luomupotentiaalia

Satakunta on vahva ruokamaakunta, joka kuitenkin sijoittuu vielä heikosti luomutilastoissa.

Maakunnan maatiloista 4,1 % on luomutiloja ja pelloista 4,8 % luomua, kun koko maan vastaavat keskiarvoluvut ovat 7 % ja 9 %. Yleisen suuntauksen mukaisesti luomu on lisääntynyt tänä vuonna Satakunnassakin, mutta kasvupotentiaalia on yhä reippaasti.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää Satakuntaa monipuolisena ruoantuotantomaakuntana, ja näkee sen hyvät mahdollisuudet kehittyä myös luomussa.

– Satakunta kykenee tuottamaan laajan kirjon tuotteita erikoiskasveista perusviljoihin, ja se on myös vahva kotieläintuotannon keskittymä. Isoja aloja ovat etenkin sianlihan ja siipikarjanlihan tuotanto, joista tarvittaisiin paljon lisää luomutarjontaa, hän toteaa.

Markkinoille tarvitaan kotimaisia luomutuotteita

Marttila huomauttaa, että luomuun siirtyminen voisi nostaa myös Satakunnan hieman hiipuneen nautakarjatalouden kasvuun. Hän muistuttaa, että niin Satakunnassa kuin muuallakin Suomessa käyttämätöntä potentiaalia on niillä kotieläintiloilla, joilla pellot jo ovat luomussa mutta eläimet eivät.

– Luomun kysyntä on kovassa kasvussa, ja olisi oleellista saada markkinoille kotimaisia luomutuotteita tuonnin sijaan. Suuri osa luomun kasvusta ja kannattavuudesta tulee markkinavetoisesti, mutta tärkeää on myös saada sekä EU:n että kansalliset tukiohjelmat ja -politiikka tukemaan hyvää myönteistä nykyvirtausta, Marttila tiivistää.

Valtiovalta luo puitteet luomun kasvulle

Luomulla on Suomessa vankkaa poliittista nostetta, mistä kertoo muun muassa hallituksen sitoutuminen luomuohjelman toteuttamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu ja usean ministeriön yhteinen ohjelmaluonnos on tarkoitus viedä tammikuussa 2013 hallituksen iltakouluun.

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että valtiovalta pyrkii monin tavoin edistämään sekä luomun alkutuotannon että luomua valmistavien elintarvikeyritysten toiminnan edellytyksiä. Myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa luomu otetaan hyvin huomioon.

– Sen sijaan kansallisen yhteistyön ja esimerkiksi luomutuotteiden logistiikan kehittäminen ovat alan omia tehtäviä. Luomutoimijoiden omassa kädessä on se, että rangan ympärille luodaan lihakset, kansliapäällikkö korostaa.

Husu-Kallio pitää ilahduttavana tänä vuonna koettua luomutuotannon ja luomua valmistavien yritysten määrän kasvua sekä erityisesti luomukotieläintuotannon reipasta lisääntymistä. Sen sijaan julkisten keittiöiden luomuhankintojen vähäistä osuutta hän kummastelee. Suomessa julkisen sektorin luomuhankinnat ovat arviolta yhden prosentin luokkaa, kun esimerkiksi Ruotsissa taso on 18 % hankintojen arvosta.

– Toivoisin, että kuntasektorin hankintoja painotettaisiin eri tavoin ja mietittäisiin kriteerejä uusiksi. Mallia voisi ottaa Ruotsin julkisista hankinnoista, hän huomauttaa.

Lisää Luomua -seminaari Porissa tammikuussa

Sekä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila että maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puhuvat luomusta Lisää luomua -kiertueen seminaarissa, joka järjestetään Porissa 8. tammikuuta 2013.

Pro Luomun koordinoimassa seminaarissa luomun näkymiä luotaavat myös jalostavan teollisuuden ja kaupan edustajat. Lisäksi kuullaan luomutuottajien kokemuksista ja luomuneuvonnan ja -valvonnan asiantuntijoiden puheenvuoroja. Seminaari nostaa esiin myös alueellisia luomuhankkeita ja -toimijoita, joiden infopisteisiin osallistujat voivat tutustua.

Tilaisuuden järjestävät Pro Luomu ry sekä Sikses parasta – aitoja makuja Satakunnasta -hanke, joka on Pyhäjärvi-instituutin, Kehittämisyhdistys Satafood ry:n sekä ProAgria Satakunnan yhteishanke. Lisää luomua -kiertuetta tukee maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju. Seminaarin tarkka ohjelma löytyy täältä.

Lisätietoja: asiantuntija Anita Karppinen/Pyhäjärvi-instituutti, puh. 044 034 4059 ja toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry, puh. 040 581 9252