Edellinen Luomukokki-kilpailun voitti Simo Harrivaara
Seuraava Harri Hovi: Luomu kuuluu kaikille
Tiedotteet

Suomen luomuvienti on ottamassa kasvuloikkaa

Jaa:
Luomuelintarvikkeita vietiin Suomesta noin 25-30 miljoonalla eurolla vuonna 2018, kertoo tuore kartoitus. Luku ei sisällä luomualkoholijuomia, joita myös viedään. Luomutuotteita vievät yritykset odottavat viennilleen selvää kasvua.

Pro Luomun teettämän selvityksen mukaan luomun osuus Suomen kaikesta elintarvikeviennistä on tällä hetkellä lähes kaksi prosenttia. Luomuviennin kasvunäkymät ovat hyvät, sillä yritykset lähes poikkeuksetta odottavat viennin lisääntyvän voimakkaasti.

Luomuviennin suurimmat tuoteryhmät ovat viljapohjaiset tuotteet eli mylly- ja leipomotuotteet sekä erilaiset kaurapohjaiset valmisteet, maitovalmisteet sekä luonnontuotteet. Suomesta viedään myös muun muassa luomumakeisia sekä luomuperunajauhoja, -siemeniä ja -erikoiskahveja. Luomulihajalosteiden vienti on toistaiseksi vielä vähäistä.

Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila toteaa, että luomuvientiä edesauttaa se, että luomu on kansainvälisesti tunnettu sertifikaatti.

– Luomun kysyntä kasvaa nyt Euroopan ja Amerikan lisäksi vahvasti Aasiassa, hän huomauttaa.

Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja monet Keski-Euroopan maat. Luomutuotteita viedään myös Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan sekä jonkin verran Pohjois-Amerikkaan.

Pro Luomu kartoitti luomuelintarvikkeiden vientiä helmi-maaliskuussa 2019 kyselyllä, johon valittiin todennäköisimmät luomuvientiä harjoittavat yritykset. Kyselyyn vastasi yhtensä 45 yritystä, joista luomuvientiä oli 26 yrityksellä. Kartoitus on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Mitä se luomu oikeastaan on? -hanketta ja sen toteutti MMM, agronomi Päivi Rönni.  Luomuviennin tarkkaa arvoa ei tiedetä, sillä Tulli ei erittele luomua tilastoissaan.

Luomu on monesti viennin perusedellytys

Pro Luomu teetti luomuvientikartoituksen edellisen kerran vuonna 2013. Tuolloin vienti arvioitiin vähän alle kymmeneksi miljoonaksi euroksi. Viidessä vuodessa viennin arvo on siis noin kolminkertaistunut.

Monille kartoitukseen osallistuneille yrityksille luomusertifiointi on viennin perusedellytys, jonka lisäksi vientimarkkinoilla tarvitaan muitakin lisäarvotekijöitä.

Luomuviennin suurin volyymi on harvojen yritysten käsissä, sillä yhdeksän yritystä vastaa yli 90 %:sta viennin kokonaisarvosta. Luomuviennistä suurin osa on B-to-B-myyntiä. Pienet luomuyritykset pyrkivät vientimarkkinoille enemmän omalla brändillään kuin suuret yritykset.

Kovimmat kasvuodotukset luomuluonnontuotteilla

Luomuvientiä harjoittavat yritykset odottavat vientinsä kasvavan lähivuosina. Maltillisesti arvioiden luomuvienti voi olla 40–50 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Kasvua on näköpiirissä muun muassa luomukaurasta ja luomumaidosta valmistetuille tuotteille sekä luomuluonnontuotteille. Kasvua haetaan ensisijaisesti jo vakiintuneilta vientimarkkinoilta eli Keski-Euroopasta ja Pohjoismaista sekä jonkin verran Aasiasta.

Luomuviennin suurimmat kasvuodotukset ovat luomuluonnontuotteiden valmistajilla, jotka odottavat viennin arvon jopa viisinkertaistuvan vuoteen 2023 mennessä. Samalla viennin tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin hyvin epävarmat: yritykset pitävät viennin kasvun suurimpana esteenä luomukeruualueiden sertifiointiin mahdollisesti tulevia muutoksia.

– Suomen metsistä valtaosa täyttää luomukeruualueen vaatimukset, joten meillä on suuri potentiaali laajentaa nykyisiä keruualueita, kunhan löytyisi kustannustehokas tapa sertifioida alueet laajoiksi luomukeruualueiksi, Kottila toteaa.

Tähän asti Suomen luomusertifioitu keruualue on ollut liki 12 miljoonaa hehtaaria. Viranomaiset ovat nyt tarkentamassa sertifiointikäytäntöä, minkä seurauksena sertifioinnin piiriin kuuluva ala saattaa romahtaa. Ilman keruualueen luomusertifiointia luonnontuotteita ei voi markkinoida luomuna.

Yhteinen vienninedistäminen kiinnostaa

Valtaosa vientikartoitukseen vastanneista yrityksistä on kiinnostunut tekemään yhteistyötä viennin edistämiseksi. Erityisen kiinnostuneita ne ovat kansainvälisistä messuista ja ostajatapaamisista.

Osa kyselyyn vastanneista yrityksistä on jo mukana Business Finlandin vetämässä Food from Finland -ohjelmassa, josta saatuja kokemuksia pidetään hyvinä. Lisäksi muutamat pienet yritykset ovat osallistuneet vientiin tähtääviin yritysryhmähankkeisiin.

Aiheeseen liittyvää