Edellinen EU:n luomutuotannon päivää juhlitaan 23.9. toista kertaa
Seuraava Luomua viikoittain ostavien määrä pysynyt ennallaan – luomun imago kuluttajien silmissä entistä parempi
Tapahtumat

Mitä syömme vuonna 2040? – Kokoelma puheenvuoroja tulevaisuuden ruualle

Jaa:
Pro Luomu pyysi 20 yhteiskunnallista vaikuttajaa visioimaan, mitä Suomessa syödään vuonna 2040. Tavoitteenamme oli lähestyä aikamme suurta kysymystä eri näkökulmista ja siksi kirjoittajakaartiin valittiin vaikutusvaltaisia ihmisiä aina poliitikoista yrityksiin, kaupan toimijoihin, taiteilijoihin, tutkijoihin, viranomaisiin ja järjestöihin. Tuloksena syntyi kokoelma puheenvuoroja tulevaisuuden ruualle.

On tärkeää uskaltaa visioida, jotta ymmärrämme mitä kohti haluamme suunnistaa. Pro Luomu julkaisi 27.9. kokoelman puheenvuoroja, jossa ruokaan intohimoisesti suhtautuvat yhteiskunnalliset vaikuttajat pohtivat tulevaisuutta erityisesti ruuan kautta.

Kirjoittajien näkemys tulevaisuudesta on monilta osin jaettu. Kasvisruoka nousee esille useimmissa puheenvuoroissa, mutta toistuvia teemoja ovat myös luomuruoka ja lähellä tuotettu ruoka, metsien antimet sekä laboratorioiden, tekoälyn ja älylaitteiden tuomat arkielämää muovaavat mahdollisuudet. Tulevaisuuden ruoka on monen mielestä ekologisesti kestävää, mutta myös maistuvaa ja terveellistä. Tässä muutamia maistiaisia kirjoituksista.

”Ruuasta tarjottu tieto on viety huippuunsa niin, että kuluttaja voi ostaa vaikkapa nimikkokanansa munia tai seurata halutessaan ostamansa jauhelihan reittiä karjatilalta ruokapöytään saakka. Elintarviketurvallisuus on huipussaan ja ruokaväärennökset ovat sula mahdottomuus.” – Sari Essayah, maa- ja metsätalousministeri

”Kehnon makuiset, vaikeasti valmistettavat ruoat jäävät hyllyyn.” – Tuomas Salusjärvi, johtaja, Valio

”Unelmoin, että 2040 syömme orgaanista, maaperän mikrobien ja auringon tuottamaa ruokaa. Enemmän
kasviksia. Lihaa ehkä juhlahetkissä, aina laitumelta. Ruoan tuottaminen on parantanut, ei heikentänyt,
ympäristön tilaa.” – Saara Kankaanrinta, ympäristövaikuttaja

”Geenitietoon perustuvat, hyvinvointia tukevat uudenlaiset ruokatuotteet ja ruokavaliot yleistyvät. — Teknologiset, uudenlaiset ruokainnovaatiot sekä yhä älykkäämmät keittiölaitteet ja ”ruokatulostimet” tekevät valmistuksesta ruokaketjun eri osissa helpompaa ja nopeampaa sekä vähentävät ruoan tuottamisen ympäristökuormitusta. Ruoantoimituspalvelut ja älykkäät kuljetusjärjestelmät mahdollistavat entistä laajemman, monipuolisemman ja nopeamman ruokajakelun. Virtuaalitodellisuus ja erilaiset digitaaliset alustat tarjoavat ennenkokemattomia tapoja lähestyä ruokaa.” – Jouko Riihimäki, Jalofoodsin toimitusjohtaja

”Navetoista, kanaloista ja sikaloista pysäytetään tuotannon ilmastopäästöt. Lanta ja pellolta ylijäävät biomassat liikuttavat rekkoja, ovat tärkeitä energian- sekä peltoviljelyn ravinteiden lähteitä.” – Laura Ihanainen, Keskon vastuullisuustiimin kehityspäällikkö

”Tekoäly on korvaamaton apu ruuantuotannossa. Se auttaa ennakoimaan sääolosuhteita, optimoimaan viljelyprosesseja ja vähentämään ruokahävikkiä. Lisäksi se tarjoaa meille henkilökohtaisia suosituksia terveellisestä ja kestävästä ruokavaliosta, joka perustuu esimerkiksi luomuun ja agroekologisiin periaatteisiin.” – ChatGPT, keskusteleva tekoälysovellus

Tulevaisuuden ruoasta visionsa kirjoittivat Sari EssayahTuomas SalusjärviSaara KankaanrintaJouko RiihimäkiLaura IhanainenMikko Kärnä, Aleksis Kyrö, Laura Gustafsson, Sampo Päällysaho, Hanna Halmeenpää, Sari Iivonen, Saara Kankaanrinta, Satu Seidler, Anna Salminen, Merja Jokiniemi, Samuli Laurikainen, Hanna Kosonen, Teemu Lehmusruusu, Juha Helenius ja Reijo Karhinen sekä tekoälysovellys ChatGPT.

Kirjoitukset julkaistiin Luomuelintarvikepäivän yhteydessä Ravintola Töölössä 27.9.2023.

Tutustu 20 puheenvuoroon ja kirjoittajien näkemyksiin kokonaisuudessaan: https://luomumerkki.fi/mita-syomme-vuonna-2040/

Lisätietoja:
Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, aura.lamminparras@proluomu.fi

                   

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) kantaa. Euroopan unioni ja avustuksen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

Aiheeseen liittyvää