Helsingin Sanomien artikkelissa (HS 9.10.2018) kerrottiin ansiokkaasta Carbon Action -hankkeesta sekä maatalousmaan mahdollisuuksista varastoida ilmakehästä hiiltä maahan mikrobien ja sienten avulla.

Maasta tulee hiilinielu, kun sitä viljellään niin, että orgaanisen aineksen määrä maaperässä lisääntyy. Hyviksi ”hiiliviljelymenetelmiksi” ovat osoittautuneet esimerkiksi orgaaninen lannoitus sekä monipuoliset viljelykierrot ja nurmiviljely.

Nämä menetelmät ovat luomuviljelyssä jo arkea. Niiden ansiosta peltomaan rakenne ja vesitalous paranevat, peltoekosysteemin monimuotoisuus lisääntyy, maaperän pieneliötoiminta vilkastuu ja maan kasvukunto paranee.

Tällä hetkellä Suomen pellot vuotavat hiiltä ilmaan, sillä orgaanisen aineksen määrä maaperässä on vähentynyt yksipuolisen tekniskemiallisen viljelyn seurauksena. Ilmiö on globaali.

Ilmastonmuutoksen myötä luomutuotannon menetelmiä ollaan ottamassa laajemmin käyttöön. Luomu on kuitenkin ainoa kansainvälinen standardi, jonka perusteella kuluttaja voi tietää, että ruuantuotannossa on käytetty hiiltä sitovia viljelymenetelmiä.

Suomen pelloista noin 13 prosenttia on sertifioidussa luomuviljelyssä. Luomu yksin ei siis riitä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, vaan kaiken ruoantuotannon kykyä sitoa hiiltä maaperään on lisättävä. Hiiltä sitova maatalous tukee koko yhteiskunnan pyrkimyksiä kohti hiilineutraaliutta.

Viljelykäytännöt vaativat vielä paljon tutkimusta, jotta pelloista saadaan hiilinieluja. Luomu on tällä tiellä jo hyvässä vauhdissa ja näyttää rohkaisevaa esimerkkiä myös tavanomaiselle tuotannolle. Viljelymenetelmien tutkimus sekä niihin liittyvä neuvonta ja tiedonvälitys edellyttävät satsauksia, jotka hiilensidonnan kautta palvelevat yhteiskuntaa luomualaa laajemminkin.

Sari Iivonen, johtaja, Luomuinstituutti
Marja-Riitta Kottila, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry
Susann Rännäri, edunvalvontajohtaja, Luomuliitto ry

Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 12.10.2018.