Luomuoluiden myynti päivittäistavarakaupoissa on lisääntynyt yli kolmanneksella kesästä 2012 viime kesään.
Menekin hurjaa kasvua selittää se, että useat kotimaiset panimot ovat tuoneet markkinoille oman luomuvaihtoehtonsa. Suomalaisia luomuoluita löytyy nykyään sekä suurten että pienpanimojen valikoimista, ja tuonti lähinnä täydentää valikoimaa.
Pro Luomun laatima luomuoluiden myynnin kasvuarvio perustuu kauppaketjuille tehtyyn kyselyyn, jossa tiedusteltiin luomun myyntiä ajanjaksolla 1.7.2012-30.6.2013.
Luomuoluiden suosion kasvu näkyy myös siinä, että Eviran ennakkotietojen mukaan luomuohran viljely lisääntyi Suomessa kuluneen kesän aikana 35 prosenttia edellisvuodesta. Viljelyalan kasvu kertoo, että luomumaltaalle on kysyntää jatkossakin. Raaka-aineen kotimaisuus on monille luomua valmistaville panimoille tärkeää jo imagosyistä.
Nokian Panimo vastasi kysyntään
Yksi ensimmäisistä markkinoille tuoduista kotimaisista luomuoluista oli Nokian Panimon vuonna 2011 lanseeraama Keisari Luomu, suodattamaton pils-tyyppinen pohjahiivaolut. Se palkittiin tuolloin Vuoden Luomuelintarvikkeena. Viime keväänä nokialaispanimo toi markkinoille toisen luomuoluensa, lager-tyyppisen Keisari Luomu Tumman.
Nokian Panimon panimomestari Riitta Sulkama kertoo pyöritelleensä luomuoluen ideaa mielessään jo pitkään ennen ensimmäistä Keisaria. Luomu ja lähituotanto olivat ruokapöydän selkeitä trendejä, miksei siis myös oluissa?
– Viimeinen potku luomuoluen kehittämiseen oli se, kun markkinointiporukka kyseli kaupoista, mitä haluttaisiin, ja vastus oli luomua. Sitä tehdään, mitä kuluttajat haluavat, Sulkama tiivistää.
Hän arvioi, että kuluttajiin vetoaa luomuoluessa puhtaus kuten muissakin luomuelintarvikkeissa. Myös makumielikuva saattaa olla erilainen; luomun arvellaan olevan maukkaampaa.
Kotimainen raaka-aine tärkeää
Sulkama sanoo, että heillä olisi halua tehdä vaikka kaikki oluet luomuna, mutta raaka-aineen saatavuus muodostuisi silloin ongelmaksi. Nokian Panimo valmistaa tänä vuonna 2,2 miljoonaa litraa olutta, josta noin kuudesosa on luomua.
Luomuraaka-aineen kotimaisuus on panimolle tärkeä asia. Keisarien luomumallas tulee eteläsuomalaisilta luomuviljatiloilta, mutta luomuhumala Saksasta, sillä humalaa ei Suomen leveysasteilla tuoteta edes tavanomaisesti viljeltynä.
– Luomuohran viljelyssä alkaa olla Suomessa jo hyvin ammattitaitoa, Sulkama kehuu.
Luomu sopii hyvin Hartwallin olutbrändiin
Suomen suurimpiin panimoihin lukeutuva Hartwall on niin ikään havainnut luomun vetovoiman. Tuotepäällikkö Pekko Koski Hartwallilta kertoo, että yhtiö lanseerasi jo kolmisen vuotta sitten luomuna Lapin Kulta Tuiskun; erikoisoluen, jota on tehty pienet valmistuserät kolmena talvena.
Lisäksi kahtena edellisjouluna markkinoille on tuotu tumman maltainen Lapin Kulta Luomu Jouluolut, ja vuosi sitten panimo toi pysyväisvalikoimaansa Lapin Kulta Luomun.
– Luomu kiinnostaa kuluttajia ja sopii hyvin Lapin Kullan brändiin. Olutkulttuurin on oltava monimuotoista, ja haluamme tarjota kuluttajille erilaisia vaihtoehtoja, Koski perustelee luomuoluiden tarjontaa.
Lapin Kulta Tuiskua ei ole ensi talveksi luvassa, mutta Lapin Kulta Luomu Jouluolut tulee taas näinä päivinä kauppoihin.
Luomuolutta nauttivat urbaanit nuoret aikuiset
Pekko Koski kertoo, että Hartwall on saanut Lapin Kulta Luomusta paljon palautetta, ja lähes kaikki on ollut positiivista. Oluen maussa on pyritty samaan kuin perus-Lapin Kullassa, mutta Koski toteaa luomuraaka-aineen tuovan makuun ehkä aavistuksen lisää ryhtiä.
– Luomuvaihtoehdosta ovat kiinnostuneet etenkin urbaanit nuoret aikuiset, jotka pitävät myös ruoanlaitosta ja huolehtivat terveydestään, hän arvioi.
Kotimainen luomuraaka-aine on tärkeää myös Hartwallille, ja ainakin toistaiseksi suomalaista luomumallasohraa on ollut saatavilla riittävästi isonkin panimon tarpeisiin – luomun volyymit ovat toki pienet perusoluisiin verrattuna.
Luomuoluen valmistus on vaativaa
Nokian Panimon Riitta Sulkaman mukaan luomumaltaan laatu on parantunut huomattavasti parin vuoden aikana, vaikka laatuvaatimukset eivät edelleenkään ole yhtä tiukkoja kuin tavanomaiselle maltaalle. Raaka-aineen erilaisuus onkin otettava huomioon luomuoluen valmistusprosessissa.
– Mäskäysohjelmassa on otettava huomioon, että luomumallas ei ole möyhentynyt yhtä hyvin kuin tavanomainen mallas. Luomuohran jyväkoko on pienempi, joten myös uutesaanto on vähäisempi, Sulkama selvittää.
Hän kertoo, että luomumaltaan tärkkelyksen pilkkominen käymiskelpoiseksi sokeriksi on haastavampaa kuin tavanomaisen maltaan. Luomumaltaan väri myös vaihtelee tavanomaista enemmän, mikä vaikuttaa oluen väriin. Lisäksi luomumallaserät saattavat erota toisistaan melkoisesti.
– Reseptiä saa olla säätämässä jatkuvasti, panimomestari myöntää.
