Luomuelintarvikepäivän pääkohderyhmää ovat luomutuotteiden valmistajat, markkinoijat, kauppa ja ammattikeittiöt. Tästä huolimatta Luomuelintarvikepäivässäkin on menty syvälle maahan ja pieneliöihin, jotta luomun merkitys aukeaisi myös sitä markkinoiville henkilöille.
Mitä Luomuelintarvikepäivistä on jäänyt mieliin niihin vuosittain osallistuneille?
”Ekaksi tulee mieleen tosi hyvä ruoka”, vastaa epäröimättä Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen ja jatkaa: ”Tasokas ohjelma ja tosi kivoja kohtaamisia.”
”Minusta se on vuoden THE juttu. Siellä näyttäytyy isolle porukalle se yhteistyö, mitä alalla tehdään”, arvioi toimitusjohtaja Markku Janhunen Midsona Finlandista. ”Päivä on erinomainen verkostoitumiseen.”
Myös Sari Iivonen tunnistaa päivän laajemman merkityksen koko alalle:
”Se, että isot toimijat näkyvät vahvasti päivässä lisää uskottavuutta. Tavallaan luomusta on tullut yhteisten ponnistelujen kautta salonkikelpoisempi ja uskottavampi. Tämä kannattelee omaakin työtä”, hän kertoo.
Kehitystä tutkittuun tietoon pohjautuen
Tutkimus on ollut alusta asti vahvasti mukana päivän ohjelmassa. Markkinatutkimuksen lisäksi tarkoitus on ollut myös syventää tietoa luomun vaikutuksista niin ympäristön kuin ihmistenkin hyvinvointiin.
”Hyvä asia, että tutkimus tulee esille Luomuelintarvikepäivässä. Yksittäisten tutkimustulosten lisäksi se viestii myös siitä, että luomua kehitetään tieteen ja tutkimuksen keinoin”, kiittelee Sari Iivonen.
Luomututkimus painottuu alkutuotannon kehittämiseen, mikä on tarkoituksenmukaista, koska siellä on paljon kiinnostavia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen voi hyödyttää luomun lisäksi myös koko maataloutta.
”Elintarvikejalostukseen liittyvää tutkimusta on tehty Suomessa vähän, Keski-Euroopassa tuotekehitystä tukeva tutkimus on pidemmällä. Luomutuotteidenkin pitää seurata trendejä, joten tutkimus voisi edesauttaa tällaisten tuotteiden kehitystyötä”, Sari Iivonen sanoo.
Otetaan oppia muualta
Luomu on kansainvälistä ja siksi puheenvuorot myös Suomen ulkopuolelta ovat aina kuuluneet Luomuelintarvikepäivän ohjelmaan. Markku Janhunen pitää kansainvälistä näkökulmaa ja benchmarkkausta muihin maihin tärkeänä.
”Suomessa tehdään uniikkia duunia. Markkinassa kuitenkin ollaan jäljessä. Ruotsissa ja Tanskassa luomu on niin isoa, että se menee business as usual -meiningillä, mutta meillä vielä mietitään vähän tämän luomun roolia ja saadaan vielä vähän erikoiskohtelua”, hän sanoo.
”Pro Luomun toiminta on rohkaissut toimijoita mukaan, koska yritykset ovat havainneet, että eihän tässä nyt ihan yksin ollakaan. Avain on se, että kaupan toimijat ovat olleet vahvasti mukana.”
Markku Janhunen muistuttaa myös, että luomu ei ole kategoria, vaan tuotantotapa.
”Aiemmin luomu sinällään toi lisäarvoa, mutta nyt entistä enemmän meilläkin luomutuote on tuote muiden joukossa. Tavarantoimittajat joutuvat perustelemaan myös luomutuotteensa lisäarvon. Tämä on hyvä asia, koska se pakottaa laittamaan kuluttajan keskiöön ja vastaamaan kysymykseen miksi kuluttaja ostaa luomutuotteeni”, hän kertoo.
Tärkeää hahmottaa ruuan tuotannon iso kuva
Kymmenen vuoden aikana kestävä ruuan tuotanto ja vastuullinen kuluttaminen ovat nousseet keskeisiksi puheenaiheiksi myös luomualan ulkopuolella. Luomun rinnalle on syntynyt muita vastuullisina markkinoitavia tuotteita ja tuotantotapoja, jotka hämmentävät kuluttajia ja elintarvikealan toimijoita. Miten tämän tulisi tulevaisuudessa näkyä Luomuelintarvikepäivässä? Sekä Sari Iivonen että Markku Janhunen piirtävät luomulle paikkaa osana isompaa kokonaisuutta.
”Kun maailma muuttuu ympärillä, luomualan pitää pystyä myös kriittisesti arvioimaan luomun periaatteita ja niiden antia tulevaisuuden ruokajärjestelmälle”, toteaa Sari Iivonen.
Markku Janhunen katsoo isoa kuvaa vastuullisuutta arvostavan kuluttajan näkövinkkelistä:
”Yritykset ovat nopeasti vaihtaneet luomusta vastuullisuuteen, joka on iso asia myös Ruotsissa ja Tanskassa. Saadaksemme luomusta ison jutun, ei ole tarpeen pitää luomua erillään tavanomaisesta. Kuluttajatkin sekoittavat ostoskoriin molempia.”
”Jos me annamme tavanomaisesti tuotetun ruuan viedä tätä vastuullisuuskeskustelua, niin luomu jää edelleen pieneen, omaan siiloonsa. Vastuullisuudessahan luomulla on hyvä etu. Paljon on kyse siitä, miten se osataan kommunikoida. Haastetaan muut miettimään vastuullisuutta suhteessa luomuun”, kannustaa Markku Janhunen.
Luomuinstituutti on Sari Iivosen johdolla valmis tarjoamaan tueksi tutkimustietoa.
”Luomuinstituutti haluaa tuottaa tutkimustietoa Suomen oloissa ja näin mahdollistaa luomun kehittäminen niin, että ympäristöhyödyt edelleen vahvistuisivat. Ympäristönäkökulmat ovat aika vahvasti paikallisia kysymyksiä ja riippuvat siitä, onko arvokkaita vesistöjä lähellä ja minkälainen tuotantoympäristö on laajemmin. Nyt data pääosin on muualta, erilaisista oloista”, hän sanoo.
Lopuksi kumpikin visio millainen on Luomuelintarvikepäivä vuonna 2031.
”Se on huipputapahtuma, jonne paikka pitää varata hyvissä ajoin”, ennustaa Sari Iivonen.
”Vastuullisen ruuan päivä. Mukana maailman kaikki tärkeät brändit, myös tavanomaisia yrityksiä”, haaveilee puolestaan Markku Janhunen.
Luomuelintarvikepäivä
- Järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Siitä lähtien järjestetty vuosittain, lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin korona-pandemia esti tilaisuuden järjestämisen.
- Päivä on koonnut vuosittain 150-200 osanottajaa, elintarviketeollisuudesta, kaupasta, maahantuojista, ammattikeittiöistä ja keskeisistä sidosryhmistä.
- Osanottajien antama palaute päivästä on ollut hyvää, kouluarvosanoin annetun yleisarvosan keskiarvo on vaihdellut vuosittain 8+ ja 9 välillä.
- Ohjelma on koostunut tuoreista kuluttajatutkimuksista tai luomun merkitykseen liittyvistä tutkimustuloksista. Tärkeässä roolissa ovat olleet myös yritysten kokemukset ja näkemykset sekä ulkomaiset esimerkit.
- Luomuelintarvikepäivän päätteeksi on julkistettu ja palkittu Luomuliiton valitsema Vuoden luomuelintarvike sekä EkoCentrian nimeämä Vuoden luomuisin ravintola.
- Päivä on rahoitettu ilman julkista rahoitusta osanottomaksuin sekä yhteistyökumppanien tuella.
- Päivän tuottajana on toiminut alusta lähtien Visuaalinen Pinta.
