Eläinten laidunnus ylläpitää luonnon monimuotoisuutta laidunnettavilla alueilla. Lanta luo hyvät elinolosuhteet monimuotoiselle eliölajistolle, joten se houkuttelee laitumelle monenlaisia hyönteisiä, joita linnut puolestaan käyttävät ravintonaan. Esimerkiksi ympäristötukien tehokkuutta tutkittaessa on havaittu, että luomueläintilojen läheisyys kasvattaa maatalousympäristön lintumääriä.
Laiduntamalla voidaan ylläpitää myös Suomen perinneympäristötyyppejä, jotka kaikki ovat uhanalaisia. Erityisen runsas elonkirjo löytyy esimerkiksi jo harvinaisiksi käyneiltä luonnonlaitumilta, kuten niityiltä, kedoilta ja hakamailta. Nämä perinneympäristöt ovat harvinaistuneet, kun viljely on tehostunut, karjatalous keskittynyt ja laidunnus vähentynyt.
Luomuviljelyn menetelmät lisäävät monimuotoisuutta sekä pellossa että pieneliötoimintaa maan alla. Sen lisäksi nurmi itsessään tekee hyvää maan rakenteelle ja maaperän pieneliöstölle. Luomussa sekä laidunnurmi että muu rehu on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita.
Paljon energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja vaativien keinolannoitteiden sijaan luomuviljelyssä käytetään biologista typensidontaa palkokasvien avulla sekä eloperäisiä kierrätyslannoitteita, kuten karjanlantaa. Luomun lisäämisellä ja kehittämisellä onkin mahdollista luoda koko ruokajärjestelmästä kestävämpi sekä ekologisien haasteiden että huoltovarmuuden kannalta.
Laidunnus on naudoille lajityypillistä
Laidunnus on tärkeä osa nautojen lajityypillistä käyttäytymistä ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia eläinten hyvinvoinnille. Laiduntaminen mahdollistaa lehmille tärkeän syömisen ja märehtimisen yhdessä lajitovereiden kanssa, mutta antaa niille samalla oman rauhan ja riittävästi tilaa. Lisäksi laidunnus edistää lehmien jalkaterveyttä ja pitää yllä niiden lihaskuntoa.
Luomulainsäädäntö edellyttää, että luomunaudat, kuten luomulypsylehmät tai lihaksi kasvatettavat luomunaudat saavat laiduntaa kesä-syyskuun välisenä aikana päivittäin. Pihatoissa eläville tavanomaisille (eli ei-luomu) naudoille ei sen sijaan ole laissa ulkoiluvaatimusta tai laidunnusvelvoitetta. Osa tavanomaisista naudoista saattaa laiduntaa kesäisin, mutta iso osa ei pääse laitumelle koskaan.
Laidunnusvelvoitteen lisäksi luomussa eläimillä täytyy olla esimerkiksi sisällä riittävästi tilaa seisoa luonnollisessa asennossa, kääntyä ympäri ja asettua helposti makuulle, lattian tulee olla ainakin osittain kiinteäpohjainen ja alustan tulee olla kuivitettu. Riittävä tila ja liikkumismahdollisuus vähentävät eläinten stressiä, häiriökäyttäytymistä ja sairastavuutta. Luomusäädöksissä naudoille on vähimmäistilavaatimukset, toisin kuin tavanomaisessa tuotannossa.
– Nauta on iso, painava eläin, joka lepää makuulla noin puolet vuorokaudesta. Sen vuoksi nimenomaan tila ja makuumukavuus vaikuttavat suuresti nautojen hyvinvointiin, sanoo Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi.
Satu Raussi pitää luomun etuna myös valvontaa: kaikki luomutilat tarkastetaan vuosittain. Luomu on Suomessa ainoa viranomaisen valvoma tuotantotapa, jossa eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi asetetaan lainsäädäntöä korkeampia vaatimuksia.
Laidunnus kannattaa:
- Eläinten terveys ja hyvinvointi paranevat.
- Eläimet saavat vaihtelevaa ja niille parhaiten sopivaa ruokaa.
- Laitumella elää monimuotoisesti eri lajeja hyönteisiä, lintuja ja kasveja.
- Fossiilisia polttoaineita säästyy rehunteosta.
Lisätietoja: Minna Ala-Kyyny, viestinnän asiantuntija, Pro Luomu ry, puh. 040 120 7477, minna.ala-kyyny@proluomu.fi
Lähteet: Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luomuinstituutti,
Santangeli, Lehikoinen, Lindholm & Herzon. 2019. Organic animal farms increase farmland bird abundance in the Boreal region, luettavissa: https://journals.plos.org/
Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Tässä tiedotteessa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.
