Laidunnus on tärkeä osa nautojen lajityypillistä käyttäytymistä ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia eläinten hyvinvoinnille. Laiduntaminen mahdollistaa lehmille tärkeän syömisen ja märehtimisen yhdessä lajitovereiden kanssa, mutta antaa niille samalla oman rauhan ja riittävästi tilaa. Lisäksi laidunnus edistää lehmien jalkaterveyttä ja pitää yllä niiden lihaskuntoa.
Luomulainsäädäntö edellyttää, että luomunaudat, kuten luomulypsylehmät tai lihaksi kasvatettavat luomunaudat saavat laiduntaa kesä-syyskuun välisenä aikana päivittäin. Pihatoissa eläville tavanomaisille (eli ei-luomu) naudoille ei sen sijaan ole laissa ulkoiluvaatimusta tai laidunnusvelvoitetta.
Myös muita eläinten hyvinvointia lisääviä ehtoja
Laidunnusvelvoitteen lisäksi luomussa eläimillä täytyy olla esimerkiksi sisällä riittävästi tilaa seisoa luonnollisessa asennossa, kääntyä ympäri ja asettua helposti makuulle, lattian tulee olla ainakin osittain kiinteäpohjainen ja alustan tulee olla kuivitettu. Riittävä tila ja liikkumismahdollisuus vähentävät eläinten stressiä, häiriökäyttäytymistä ja sairastavuutta. Luomusäädöksissä naudoille on vähimmäistilavaatimukset, toisin kuin tavanomaisessa tuotannossa.
– Nauta on iso, painava eläin, joka lepää makuulla noin puolet vuorokaudesta. Sen vuoksi nimenomaan tila ja makuumukavuus vaikuttavat suuresti nautojen hyvinvointiin, sanoo Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi.
Luomutuotannon eläinten hyvinvointiin liittyvät ehdot näkyvät myös Nasevan tilastoissa, joka on ETT ry:n ylläpitämä nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä. Nasevaan kuuluu yli 80 prosenttia nautatiloista ja tiedot perustuvat eläinlääkärien vuosikatsauskäynteihin tiloilla. Suuri osa elintarvikeyrityksistä edellyttää tuottajien liittymistä Nasevaan ja esimerkiksi maksaa lisähintaa kriteerien täyttämisestä.
Selvästi paremmin luomu pärjäsi tavanomaiseen verrattuna niissä vuoden 2020 Naseva-tilastoissa, missä arvioitiin liikkumista rajoittavia rakenteita ja kytkemistä, poikimista sekä jaloittelua ja laidunnusta. Näiden lisäksi suurempi osa luomueläimistä saa parhaan arvion esimerkiksi iho- ja nivelvaurioiden, puhtauden, ilmanlaadun, kokonaistilan ja makuumukavuuden osalta.
Satu Raussi pitää luomun etuna myös valvontaa: kaikki luomutilat tarkastetaan vuosittain. Luomu on Suomessa ainoa viranomaisen valvoma tuotantotapa, jossa eläinten hyvinvoinnille asetetaan tavanomaista korkeammat vaatimukset.
Laidunnus lisää monimuotoisuutta
Sen lisäksi, että laidunnus lisää nautojen hyvinvointia, se ylläpitää myös luonnon monimuotoisuutta. Lanta luo hyvät elinolosuhteet monimuotoiselle eliölajistolle, joten se houkuttelee laitumelle monenlaisia hyönteisiä, joita linnut puolestaan käyttävät ravintonaan. Esimerkiksi ympäristötukien tehokkuutta tutkittaessa on havaittu, että luomueläintilojen läheisyys kasvattaa maatalousympäristön lintumääriä.
Luomuviljelyn menetelmät lisäävät monimuotoisuutta sekä pellossa että pieneliötoimintaa maan alla. Sen lisäksi nurmi itsessään tekee hyvää maan rakenteelle ja maaperän pieneliöstölle. Luomussa sekä laidunnurmi että muu rehu on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita.
Laiduntamalla voidaan ylläpitää myös Suomen perinneympäristötyyppejä, jotka kaikki ovat uhanalaisia. Erityisen runsas elonkirjo löytyy esimerkiksi jo harvinaisiksi käyneiltä luonnonlaitumilta, kuten niityiltä, kedoilta ja hakamailta. Nämä perinneympäristöt ovat harvinaistuneet, kun viljely on tehostunut, karjatalous keskittynyt ja laidunnus vähentynyt.
Laidunnus kannattaa:
- Eläinten terveys ja hyvinvointi paranevat.
- Eläimet saavat niille parhaiten sopivaa ruokaa.
- Laitumella on enemmän ja useampia lajeja hyönteisiä, lintuja ja kasveja.
- Fossiilisia polttoaineita säästyy rehunteosta.
Lisätietoja: Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi
Lähteet: Naseva-tietokanta, Eläinten terveys ETT ry, Eläinten hyvinvointikeskus EHK ja Luomuinstituutti
Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Tässä tiedotteessa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.
