Pro Luomu ry ja maa- ja metsätalousministeriö kommentoivat Suomen Kuvalehdessä 7.6.2013 julkaistua artikkelia.
Tiedetoimittaja Marko Hamilo kritisoi jutussaan ”Luomu ei auta ympäristöä” (Suomun Kuvalehti 7.6.2013, nettiversio 11.6.2013) hallituksen tuoretta luomualan kehittämisohjelmaa siitä, että ohjelma ei perustu tutkimuksiin, jotka todistaisivat väitteet luomuviljelyn ympäristöhyödyistä. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi mm. nostaa luomun osuus 20 prosenttiin Suomen viljelyalasta vuoteen 2020 mennessä.
Hamilo väittää, että luomutuotanto ei auta ympäristöä ja pohjaa näkemyksensä Hanna Tuomiston paljon siteerattuun väitöstutkimukseen. Sen tulosten mukaan luomutuotanto on tavanomaista tuotantoa ympäristöystävällisempää hehtaaria kohti tarkasteltuna, mutta edut menetetään, kun ympäristövaikutuksia tarkastellaan tuotettua yksikköä kohti. Pohjaoletuksena on, että luomun satotaso on heikompi kuin tavanomaisen tuotannon, minkä takia luomussa tarvitaan enemmän hehtaareja.
Hallituksen luomuohjelmassa ei esitetä, että luomutuotantoa Suomessa pitäisi kasvattaa uutta peltoa raivaamalla, vaan siirtämällä jo olemassa olevia hehtaareja luomuun. Jopa Tuomiston tutkimuksen perusteella voi päätellä, että luomutuotannon suhteellisen osuuden lisääminen pienentää ruoantuotannon ympäristökuormitusta Suomessa. Hallituksen luomuohjelma perustuu siis oikeisiin oletuksiin vesistö- ja ilmastokuormituksen vähentämisestä.
Hamilo toteaa artikkelissaan, että tavanomaisen viljelyn suurimmat haasteet liittyvät maaperän laatuun, ravinteiden säästeliääseen kierrätykseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Kaikkiin näihin kiinnitetään luomussa erityisen paljon huomiota: maaperän kasvukunnosta huolehditaan esimerkiksi vuoroviljelyllä ja ravinteet kierrätetään. Luomupellon on tutkitusti todettu pitävän yllä monimuotoisempaa eliölajistoa kuin tavanomaisesti viljellyn pellon (Koikkalainen K. ym. (2011). Luomu 50. MTT Raportti 36).
Kuten Hamilo kirjoittaa, vastakkainasettelun sijaan olisi kiinnitettävä huomio molempien menetelmien hyviin ja huonoihin puoliin. Tavanomaista tuotantoa halutaan kehittää entistä ympäristöystävällisempään suuntaan, ja tässä luomumenetelmät näyttävät mallia. Luomukaan ei ole ”valmis” tuotantotapa, vaan vasta alkutaipaleella. Yksi keskeisistä tutkimushaasteista Suomessa on luomun satotason nostaminen.
valtiosihteeri Risto Artjoki, maa- ja metsätalousministeriö
toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry
