Valio liittyi Pro Luomun jäseneksi vasta vuonna 2015, neljä vuotta Pro Luomun perustamisen jälkeen. Valiolle liittyminen oli strateginen päätös.
”Luomu nousi isoon rooliin tuolloin uudistetussa strategiassa. Nähtiin, että sen markkina on kasvamassa ja ollaan mielellään siinä etulinjassa. Ymmärrettiin myös, että Valio ei voi tehdä sitä yksin, joten siksi halusimme liittyä Pro Luomun jäseneksi”, kertoo vuodesta 2016 Pro Luomun hallituksen jäsenenä toiminut johtaja Tuomas Salusjärvi Valiolta.
”Meillä on sellainen periaate, että kun johonkin lähdemme, niin lähdetään sitten kunnolla. Silloin jäsenyydestä saa eniten irti.”
Puuhastelusta uskottavaksi toimialaksi
Arvoketjuyhteistyö on Tuomas Salusjärven mielestä Pro Luomussa parasta:
”Koko arvoketju on mukana, ja lisäksi tiivis vuorovaikutus viranomaisten ja tutkimuksen kanssa. Siinä on ollut hienoa olla mukana. Olemme yhdessä nousseet puuhastelusta uskottavaksi toimialaksi.”
Jalkapallossa joukkuepelin taktiikkaa hionut Tuomas Salusjärvi korostaa, miten tärkeää on ollut yhdessä jaettu visio ja esiin nousseiden ongelmien taklaaminen yhdessä.
”Pro Luomun yhdessä koko arvoketjun kanssa rakennettu visio luomumarkkinan kasvattamiseksi ja luomun arkipäiväistämiseksi sai koko ketjun puhaltamaan samaan hiilen. Ei oltukaan enää vastakkain vaan tehtiin yhdessä töitä.”
Elintarvikealan yhteistyö on vuosien myötä mennyt laajemminkin parempaan suuntaan. Tuomas kuvaa yhteistyön laajenemista kolmioilla, joissa aiemmin vain kolmioiden kärjet koskettivat toisiaan, mutta nyt kannat ovat vastakkain.
”Uskon, että pieneltä osalta Pro Luomun esimerkki on auttanut paremman yhteistyön kehittämisessä koko elintarvikealalla. Karhinenkin nosti raportissaan (1) esille Pro Luomun toimintatavan esimerkkinä siitä, miten elintarvikealalla tulisi toimia.”
Yhteinen visio on tukenut Valion oman luomuliiketoiminnan kehittymistä, ja samalla vienyt koko alan kehitystä eteenpäin.
”Meidän tavoitteemme oli hyödyntää vastaanotettu luomumaito mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Tämä merkitsi, että luomusta on pitänyt saada teollisen mittakaavan tuotantoa. Se on ollut vuosia kestänyttä vääntöä, mutta nyt on hienoa nähdä, että olemme suurin piirtein niissä tavoitteissa, jotka vuonna 2015 Valiossa asetimme.”
On tärkeää, että Pro Luomu kuuluu ja tulee kuulluksi
Pro Luomu on kutsunut maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston johdon vuosittain yhteiseen luomupöytään keskustelemaan ajankohtaisista luomuasioista. Tilaisuudet käynnistyivät Porkkalan Valioniemessä vuonna 2016, jolloin maatalousministerinä toimi Kimmo Tiilikainen. Tuosta lähtien tilaisuudet ja Valion isännyys ovat toistuneet vuosittain.
”Olen tosi ylpeä, että Pro Luomu on pystynyt järjestämään nämä ja Valio on saanut niitä isännöidä. On tärkeää, että Pro Luomu tapaa päättäjiä ja viranomaisjohtoa ja saattaa luomualan näkemykset ja toiveet yhdessä heidän tietoonsa. Ja kertoohan se myös siitä, että Pro Luomu ei ole mikä tahansa järjestö, kun kiireiset henkilöt ovat vuodesta toiseen ottaneet kutsun vastaan ja antaneet aikaansa Pro Luomulle.”
Mitä voisi olla Luomu 2.0?
Kymmenvuotiaana voi jo katsoa taaksepäin ja arvioida matkaa. Aktiivisen jäsenyyden myötä Tuomas Salusjärvellä on siihen perspektiiviä.
”On hienoa, myös että Pro Luomu on pystynyt kehittymään ja toiminnan mittakaava on kasvanut.”
Mittakaavaan kasvusta kertoo muun muassa viestintäkampanjoiden kehittyminen. Luomun tarinasta syntyneiden ensimmäisten muutamien osallistuvien jäsenten ja muutamien viikkojen kampanjoiden sijaan Pro Luomu toteuttaa nyt EU-rahoitteista kolmivuotista kampanjaa, johon osallistuu 18 jäsenorganisaatiota.
Tuomas Salusjärvi on myös visioinut luomun tulevaisuutta.
”Ehdotin taannoin hallituksessa Luomu 2.0-suunnitelman tekemistä, lähinnä siitä näkökulmasta, että kun maailma muuttuu, niin olisi hyvä miettiä, miten luomun tulisi muuttua. Jos luomu pysyy muuttumattomana, jää helposti tilaa kilpaileville suuntauksille.”
Luomu 2.0 on Pro Luomussa vielä ajatuksen asteella, mutta ehkä seuraavan 10 vuoden aikana se kirkastuu.
(1) Tuomas Salusjärvi viittaa Reijo Karhisen MMM:n pyynnöstä tekemään selvitykseen, siitä miten maatalouden yrittäjätuloa voitaisiin parantaa. Ruokaketjun yhteistyön parantamisen nousi keskeisesti esille. (MMM, Uusi alku, 2019).
Pro Luomu on vuosittain kutsunut koolle maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston johtoa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Keskusteluissa on päivitetty luomun markkinatilanne sekä keskusteltu vaihtuvista teemoista seuraavasti:
2016: Miltä luomuohjelman tavoitteiden saavuttaminen näyttää ja mitä uusia keinoja tarvittaisiin? Keskustelussa tuli esille korotettu koulujakelutuki luomulle.
2017: Luomumarkkinan tulevaisuuden näkymät. Pro Luomu julkisti toteuttamansa selvityksen: Katse mahdollisuuksiin – elintarvikevalmistajien näkemyksistä luomun tulevaisuudesta. Lisäksi keskusteltiin EU:n uudistuvasta luomuasetuksesta ja sen vaikutuksista kasvihuonetuotantoon. Luomuala toivoi luomuvalvonnan uudelleen organisoinnin selvittämistä tavoitteena yhtenäinen, tasapuolinen ja kustannustehokas luomuvalvonta.
2018: Ruokapoliittinen selonteko lupasi, että Lähiruoka- ja luomuohjelmien tavoitteita tarkistetaan vuoden 2018 aikana, joten keskustelun teemat liittyivät luomuohjelmaan. Saavutuksia ja painotuksia vertailtiin muihin Pohjoismaihin ja pohdittiin mahdollisuuksia edistää säädöstulkintojen muutosten rasittaman luomukeruutuotannon kasvua.
2019: Teemana oli erityisesti kotimaisten luomutuotteiden myynnin kehittyminen. Kehitys vaihtelee tuoteryhmittäin, joten painopiste oli haastavimmissa tuoteryhmissä: kasviksissa ja lihassa.
2020: EU-uudet strategiat korostivat luomun asemaa kestävän ruuantuotannon veturina. Miten tämä voisi toteutua myös Suomessa ja vetävätkö koti- tai vientimarkkinat kasvavan luomutuotannon? Luomuala esitti kolme toivetta: Kansallinen luomuohjelma tukemaan koko luomu arvoketjun kasvua, luomualan asiantuntemus mukaan CAP-valmistelun ja vauhtia luomuasetuksen tuotanto-ohjeiden valmisteluun.
