Tämän kasvukauden ensimmäiset Paavon luomuporkkanat on jo nostettu Lietlahden tilan pelloilta, Mikkelin Haukivuorelta, ja ensimmäiset ovat jo päätyneet kaupan hyllyn kautta kotitalouksiin rikastuttamaan suomalaisten ravintoympyröitä. Parhaimmillaan Lietlahden tilalla pestään, lajitellaan ja pakataan 5000-6000 kiloa luomuporkkanaa päivässä. Luomuporkkanan sadonkorjuu kestää Haukivuorella aina elokuun puolesta välistä lokakuun loppuun asti.
Luomuporkkanaa vain joka viides vuosi samalla peltolohkolla
Luomuviljelyssä käytettävä viljelykierto, eli samalla peltolohkolla viljeltävien kasvien vuorottelu, auttaa muun muassa rikkakasvien ja tuhohyönteisten ennaltaehkäisyssä. Lietlahden pelloilla luomuporkkanaa viljellään samalla lohkolla keskimäärin vain joka viides vuosi. Välivuosina lohkolla viljellään viherlannoitusnurmea sekä muita luomuvihanneksia, kuten palsternakkaa tai punajuurta. Kasveille tärkeää typpeä saadaan peltomaahan biologisen typensidonnan avulla: se tapahtuu kasvattamalla pelloilla muutaman vuoden välein palkokasveja kuten apilaa tai sinimailasta.
Viljelykierron lisäksi luomuviljely eroaa tavanomaisesta viljelystä muun muassa rikkakasvien torjumisen suhteen. Tavanomaisessa viljelyssä voidaan käyttää erilaisia kemiallisia torjunta-aineita. Luomussa kemiallisia rikkakasvien torjunta-aineita ei saa käyttää vaan rikkojen torjunta perustuu ennakointiin, monipuoliseen viljelykiertoon ja mekaanisiin menetelmiin kuten haraamiseen ja kitkemiseen. Porkkanapenkeistä voidaan torjua rikkakasveja myös liekittämällä ennen porkkanan taimettumista. Pitkäjänteinen ja oikea-aikainen rikkojen poisto on tärkeää viljelykierron jokaisena vuonna, jotta rikat eivät pääse siementämään uusia rikkoja seuraaville kasvukausille.
”Luomuviljely eroaa tavanomaisesta paljonkin – sekä lannoitus että kasvinsuojelu perustuu toisenlaisiin menetelmiin. Luomussa lannoitus perustuu viherlannoitukseen ja orgaanisiin ravinteisiin, tavanomaisessa viljelyssä väkilannoitteisiin. Luomussa rikkaruohojen torjunta on mekaanista, tavanomaisessa puolestaan käytetään mekaanisen torjunnan ohella myös kemiallisia torjunta-aineita”, kertoo Lietlahden tilan luomuviljelijä Paavo Pulkkinen.
Haukivuorelaiset tuntevat Paavon. Jo 28 vuotta luomuviljelijänä toiminut Paavo on ehtinyt uransa aikana auttaa jo useamman luomuviljelijän alkuun, ja useiden kanssa yhteistyö jatkuu yhä. Yhteistyö Haukivuorella on niin sujuvaa, että tarpeen tullessa luomuviljelijät voivat vaihtaa peltolohkoja keskenään. Syy peltolohkojen vaihtoon voi olla luomuviljelyssä noudatettava viljelykierto, mutta parhaimmassa tilanteessa sillä voidaan pelastaa tuleva vihannessato, mikäli aiemmin käytössä ollut peltolohko on kärsinyt tuholaisongelmasta.
”Jotkut tuhohyönteisistä liikkuvat rajoitetulla alueella ja niiden lentokyky pellolta toiselle siirtymiseen on rajallinen. Kun pystytään kasvattamaan etäisyyksiä ja menemään riittävän kauas edellisvuoden lohkosta, sitä voidaan käyttää torjuntakeinona”, kertoo Paavo.
Pellolta kauppaan
Porkkanan pellolta nostamisen jälkeen vaaditaan vielä useampi työvaihe, että se saadaan myyntikelpoisena kaupan hyllylle. Ensiksi edellispäivänä jäähtymään nostetut porkkanat pestään koneellisesti, jonka jälkeen kone lajittelee ne eri kokoluokkiin pussitusta varten. Kokolajittelun jälkeen pussitukseen menevistä porkkanoista erotellaan käsin esimerkiksi viherkantaiset, muotovirheelliset ja katkenneet porkkanat. Nekin voidaan vielä hyödyntää kannanpoiston jälkeen teollisuudessa raaka-aineena, niistä voidaan esimerkiksi jatkojalostaa sosetta jouluruokasesonkia varten. Porkkanoiden pesusta jäljelle jäänyt multa sekä porkkanoiden naatit voidaan kierrättää takaisin porkkanapeltoon ravinteeksi. Kauppaan ja teollisuuteen kelpaamaton porkkana puolestaan käytetään eläinten rehuksi.
Luomuporkkana on Suomessa eniten tuotettu luomuvihannes. Vuonna 2022 sitä viljeltiin 2,7 miljoonaa kiloa. Paavo tuottaa yhdessä sopimusviljelijöidensä kanssa noin kolmanneksen Suomen luomuporkkanoista.
Monipuolinen, edullinen ja maukas porkkana valittiin meneillään olevan vuoden vihannekseksi. Suomalaisten kestosuosikki soveltuu monipuolisesti ruuan laittoon niin raakoina kuin kypsennettyinä ja lisäksi niiden miedosta ja makeasta mausta pitävät niin lapset kuin aikuiset. Valinnan vuoden vihanneksesta tekivät Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset kasvikset ry.
Lisätiedot
Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi
Paavo Pulkkinen, luomuviljelijä, Lietlahden tila, puh. 0400 988 583, paavo@lietlahti.fi
Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) kantaa. Euroopan unioni ja avustuksen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.
