Maa- ja metsätalousministeriön kaavailut luomumaidon koulujakelutuesta on herättänyt vilkasta keskustelua; puolesta ja vastaan. Hyvä, että keskustellaan, koska asioita pitääkin tarkastella monista eri näkökulmista.
Teksti: toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry
Kuva: Pro Luomu/Ella Karttunen
Tuki liittyy EU:n koulujakelujärjestelmään, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveellisiä ruokailutottumuksia ja lisätä terveellisten tuotteiden kulutusta. Suomessa tätä EU-tukea on vuodesta 1995 lähtien jaettu ns. koulumaitotukena, jolla maidon ja muutamien maitotuotteiden hintaa on alennettu.
Muutos entiseen on se, että nyt maidon tuen lisäksi otettaisiin käyttöön uusi hedelmä- ja vihannestuki, ja luomutuote saisi suuremman tuen kuin vastaava luomuton tuote.
Julkinen sektori haluaa lisätä luomun käyttöä
Suurempi tuki luomulle perustuu siihen, että luomun hinta on hidastanut luomutuotteiden käytön kasvua julkisissa keittiöissä. Tuen avulla hintaero supistuu. Luomutuotteiden pakkosyötöstä ei ole kyse, vaan kuntien hankkijoille tarjottavasta vaihtoehdosta, jota kunnissa on toivottu: suurin osa kuntapäättäjistä nimittäin haluaisi lisätä luomun tarjontaa kuntien ruokapalveluissa.
Keväällä 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan 65 % kuntapäättäjistä oli jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että luomua tulisi jatkossa vaatia kunnan hankinnoissa. Samoihin aikoihin tehdyn kuluttajatutkimuksen mukaan yli 40 % aikuisista on jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että luomua tulisi suosia julkisissa hankinnoissa, vaikka hinta olisi vähän korkeampi. Suurempi tuki luomulle auttaa näiden toiveiden toteuttamista.
Luomuruoka on terveellistä
Luomutuotteet ovat vähintään yhtä terveellisiä kuin luomuttomat vastineensa. Luomutuotteelle kohdennettava korkeampi tuki vähentää käytettävissä olevalla rahalla saatavaa määrää. Asia on kuitenkin syytä asettaa oikeaan mittakaavaan: jakelutuen osuus on alle 1,5 % julkisiin raaka-ainehankintoihin käytettävästä rahamäärästä. Luomulle kohdennettava tuki ei vaaranna lasten ravitsemusta, sillä tuen tarkoituskin on tuoda jotain ylimääräistä koulu- ja päiväkotiruokailuun.
Luomu on kotimaisinta ruokaa
Luomutuotteiden käytön lisäämistä julkisella sektorilla puoltaa myös se tosiasia, että suomalaisten luomutuotteiden kotimaisuusaste on korkeampi kuin vastaavien luomuttomien kotimaisten tuotteiden. Näin siksi, että luomutuotannossa käytetään huomattavasti vähemmän tuontitarvikkeita kuin luomuttomassa: suurimmat kustannussäästöt tulevat siitä, että kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet jäävät luomussa pois.Luken tutkimuksen mukaan luomutilat käyttävät myös öljyä ja sähköä vähemmän kuin luomuttomat.
Tämä ei tietenkään voi olla EU-tuen peruste, mutta kansantaloudellisesti tarkasteltuna ihan pätevä lisäsyy suosia luomua.
Valtioneuvosto kannustaa kestäviin hankintoihin
Kestäviä hankintoja koskeva periaatepäätös on jo pitkään kannustanut kuntia tekemään vastuullisia hankintoja, muun muassa lisäämään luomutuotteiden käyttöä. Kehitys on kuitenkin ollut hidasta lähinnä kahdesta syystä. Luomumaidon hinta on ollut liian korkea ja siitä on puuttunut D-vitamiini. Nyt rasvattomaan homogenoituun maitoon, myös luomumaitoon, pitää Suomessa lisätä D-vitamiinia lakisääteisesti. Jäljellä on siis vain yksi syy: hinta.
Luomutuotteille kohdennettava koulujakelutuki on periaatepäätöstä vahvempi kannustin lisäämään luomun käyttöä ja kirimään kiinni Ruotsin etumatkaa. Siellä luomun osuus julkisten keittiöiden käyttämistä maitotuotteista on noin 50 %. Luomun käyttö julkisissa keittiöissä niin Ruotsissa kuin Tanskassakin on siivittänyt näiden maiden luomumarkkinoiden kasvua. Miksi emme ottaisi naapurimaista oppia, kun EU tarjoaa meille siihen valmiita välineitä?
Marja-Riitta Kottila
toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry
