Koronarajoitukset ovat heijastuneet myös luomuoluen menekkiin. Vaikka päivittäistavarakaupassa luomupanimojuomien myynti kasvoi viime vuonna yli 20 prosenttia, ravintola- ja tapahtumamyynnissä pudotus oli merkittävä. Esimerkiksi Suomen suurimman mallastamon Viking Maltin varastot ovat täynnä, eikä se tee tänä vuonna viljelysopimuksia luomumallasohrasta.
Panimoliiton toimitusjohtajan Tuula Loikkasen mukaan ravintolamyynnin laskun vuoksi trendi oli sama kaikissa erikoisoluissa. Hän uskoo kuitenkin, että menekki palautuu, kunhan pandemiasta päästään.
Kauppojen luomuolutvalikoima on toistaiseksi vielä pysynyt Suomessa suppeana. Kaupparyhmien mukaan luomupanimotuotteiden myynnin kehittyminen riippuukin paljolti siitä, minkälaisia uutuuksia valikoimaan tulee. Tästä hyvä esimerkki on luomukombucha-juomien tulo markkinoille pari vuotta sitten, mikä vauhditti luomupanimotuotteet yli 60 prosentin kasvuun. Luomuolutvalikoiman laajentuminen tekisi todennäköisesti hyvää myös luomun markkinaosuudelle päivittäistavarakaupan panimotuotteissa, joka on nyt vain noin 1,4 prosentin luokkaa.
Tuula Loikkanen uskoo, että luomuoluille olisi nykyistä enemmän kysyntää, kunhan sopivia tuotteita olisi saatavilla.
– Kuluttajien vastuullisuus alkaa oikeasti näkyä myös kassakuitissa, halutaan ostaa luomu- ja lähituotteita, ja kaiken kokoiset panimot alkavat panostaa ympäristöasioihin, esimerkiksi hiilijalanjälkeen, Tuula Loikkanen sanoo.
Tärkeintä on se, että luomua suosivalle kuluttajalle on valikoimassa mieluisia tuotteita. Esimerkiksi nopeasti myyntiään kasvattavien alkoholittomien ja mietojen oluiden ostajissa korostuvat erityisesti naiset, pääkaupunkiseudulla asuvat ja ikäryhmistä 35–44-vuotiaat, ja samat ryhmät kuluttavat aktiivisesti myös luomua.
Luomuohran viljely lisääntyy vauhdikkaasti
Parin vuoden aikana luomumallasohran tuotantomäärä on lähes kolminkertaistunut ja sen osalta ollaan Suomessa omavaraisia. Mallasohran viljely kiinnostaa luomuviljelijöitä ja mallastamojen mukaan määrän kasvaessa myös laatu on parantunut merkittävästi. Luomumallasohraa Kouvolassa viljelevän Tommi Hasun mukaan suomalaisesta luomumallasohrasta olisi myös vientituotteeksi.
– Globaalisti luomumallasta ei viljellä kovin paljon, ja viljelyteknisesti Pohjoismaissa olisi siihen potentiaalia, sanoo Tommi Hasu.
Kuluttajalle luomun lisäarvo tulee Tommi Hasun mukaan siitä, että mallasohra viljellään kiertotalouden ehdoilla ja siinä pyritään kokonaisvaltaiseen kestävyyteen, ja myös valvonnassa näihin asioihin kiinnitetään huomiota.
– Ohra on aika vaativa kasvi ja sen viljely köyhdyttää maata. Luomuviljelyssä aina mukana oleva viljelykierto antaa maalle välillä aikaa levähtää, kertoo Tommi Hasu.
Viljelykierto tarkoittaa, että pellolla viljellään eri kasveja eri vuosina. Monipuolisesta viljelykierrosta on hyötyä sekä maaperälle että kasvitautien ja tuholaisten torjunnassa. Esimerkiksi Tommi Hasu viljelee mallasohraa samalla peltolohkolla noin viiden vuoden välein.
Keinolannoitteiden sijaan luomuviljan viljelykierrossa käytetään typensitojakasveja ja maata hoidetaan myös eloperäisillä lannoitteilla. Luomumallasohran viljelyssä ei myöskään käytetä kemiallisia torjunta-aineita eikä kasvunsääteitä.
Tänä vuonna osa luomumallasohran viljelijöistä siirtyy esimerkiksi luomukauraan, jonka kysyntä on kovaa. Luomuviljelijöiden osaaminen ja pitkä kokemus luomumallasohrasta takaavat kuitenkin sen, että laadukasta luomuoluen raaka-ainetta saadaan tulevaisuudessakin.
Lisätietoja:
Pro Luomu ry, Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi
Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Tässä tiedotteessa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.
