Kotimaisia luomuvarhaisvihanneksia saadaan tänä vuonna jopa viikkoja aiemmin kuin edellisvuosina. Kevään säät ovat olleet paikoin erittäin otollisia luomukasvisten viljelylle. Yleensä luomusatokausi alkaa tavanomaista myöhemmin, sillä kasvit saavat ravinteet eloperäisistä lannoitteista käyttöönsä vasta kun mikrobitoiminta käynnistyy maan lämmettyä.
Kalliolan luomun viljelijä Antti Vauhkonen tuottaa luomukerä- ja lehtikaalia sekä luomupurjoa ja -sipulia. Satokausi alkaa Mikkelin Haukivuorella tänä kesänä noin viikkoa edellisvuosia aiemmin, vaikka kevät on ollut vaikea kylmyyden ja sateiden vuoksi.
– Tänään korjataan jo varhaiskaalia ja loppuviikosta lehtikaalia, Antti Vauhkonen sanoo pari viikkoa ennen juhannusta.
– Teimme paljon töitä, että pääsimme istuttamaan taimet tänä vuonna aiemmin ja kasvu näyttää oikein hyvältä, hän kertoo.
Luomukasvisten myynti hyvässä kasvussa
Kasvikset ovat tehneet koronapandemian aikana kauppansa. Luomukasvisten myynti kasvoi vuonna 2020 yli 15 % edellisvuoteen nähden ja myös tämän vuoden alkupuoliskolla se on jatkanut kasvuaan.
Kaupat ottavatkin kotimaisten luomukasvisten satokauden aikaistumisen ilolla vastaan. Kaupparyhmien mukaan se tulee tukemaan myynnin kasvua. Lisäksi kuluttajien, joista monet arvostavat sekä luomua että kotimaisuutta, ei tarvitse enää tehdä valintaa tuontiluomun ja kotimaisen tavanomaisen välillä.
Kaupparyhmien mukaan myös valikoiman kasvu näkyy myynnissä. Viime kesän uutuuksista luomulehtiselleri osoittautui suosituksi, ja tänä kesänä kuluttajia hemmotellaan muun muassa luomunippusipulilla ja syksyllä luomujuuripersiljalla.
Tietyt kasvikset hyötyvät erityisesti Suomen valoisista kesistä. Vihannestukku Tuoreverkko Oy:n Ulla Kojonkoski kertoo, että esimerkiksi suomalaisen luomufenkolin viljelyä on käyty ihmettelemässä Italiasta saakka sen erityisen hyvän maun vuoksi.
Luonnon keinot käyttöön kasvintuhoojien varalle
Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, vaan rikkaruohoja ja tuholaisia on torjuttava muilla keinoilla. Vanhojen hyväksi havaittujen keinojen, kuten kasvinvuorottelun ja mekaanisen torjunnan lisäksi luomutiloilla otetaan ilolla vastaan uudet keinot. Kalliolan luomu on ollut mukana Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa, jossa kokeiltiin kukkivia kaistoja avomaavihannestuotannossa. Tavoitteena on tukea tuholaisten luontaisia vihollisia sopivilla kasvivalinnoilla.
– Meillä on nyt neljäs vuosi, kun kylvetään kukkivia kaistoja kaalille. Olemme kylväneet härkäpapua, hunajakukkaa ja rehuvirnaa sellaisille hoitokaistoille, jotka olisivat muuten paljaana tai kasvaisivat rikkaruohoja. Vaikutusta tuholaispaineeseen on vielä vaikea sanoa, mutta ainakin vaikutuksen näkee pölyttäjien ja muun elämän määrässä, sanoo Antti Vauhkonen.
Kalliolan luomu tuottaa myös luomusipulia, jossa haasteena on sipulilla yleinen sipulimätää aiheuttava Fusarium-sieni. Antti Vauhkosen mukaan haastetta taklataan istuttamalla sipulit taimesta istukassipuleiden sijaan. Tähän saakka taimet ovat tulleet Puolasta, Hollannista tai Saksasta, mutta tavoitteena on jatkossa tuottaa taimet itse, ja Kalliolan luomu kokeileekin tänä vuonna toista kertaa omaa taimikasvatusta.
Ilmaston lämpeneminen lisää tuholaisten ja kasvitautien riskiä myös Suomessa. EU asettaa Green Deal -strategioissaan myös tavoitteita kemiallisten torjunta-aineiden käytön vähentämiselle, joten ennaltaehkäisevien luonnonmukaisten keinojen kehittäminen on tärkeää luomutuotannon lisäksi myös tavanomaiselle tuotannolle.
Pääkuva: Kukkivassa kaistassa härkäpapua, virnaa ja hunajakukkaa luomukaalipellolla Joroisissa. Kuva: Pirjo Kivijärvi / Luonnonvarakeskus
Lisätietoja: Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi
Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Tässä tiedotteessa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.
