Juuri julkaistun Aitoja makuja -yritystilaston mukaan luomua jalostavia yrityksiä on koko maassa 388, ja Uudellamaalla niistä sijaitsee noin 110. Seuraavaksi eniten luomua jalostavia yrityksiä on Varsinais-Suomessa, mistä löytyy eniten luomuviljatuotteita jalostavia yrityksiä, sekä Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mistä löytyy muun muassa teurastusta ja lihanjalostusta. Kaiken kaikkiaan Suomessa on 2893 elintarvikkeita jalostavaa yritystä.
Suomessa luomutuotteita valmistavat usein samat yritykset kuin tavanomaisia elintarvikkeita. Koska luomuyrityksiä on vain reilut 13 % kaikista yrityksistä, isojen, yli 50 henkilöä työllistävien yritysten osuus korostuu.
Toimialoittain eniten luomua jalostavia yrityksiä löytyy teurastuksesta ja lihanjalostuksesta, vihannesten, marjojen ja hedelmien sekä muiden elintarvikkeiden jalostuksesta. Paikalliset pienteurastamot ja tilojen yhteydessä tapahtuva lihanjalostus saattavat selittää toimialan yritysten suurta määrää. Sen sijaan luomuleipomotuotteita tekeviä yrityksiä on suhteessa vähän koko maan leipomoiden määrään.
Tuotantosuunnat keskittyvät
Arktiset olosuhteet vaikuttavat Suomessa vahvasti maataloustuotantoon, eikä luomu tee siinä poikkeusta. Maan eteläosissa eli Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla tuotetaankin merkittävä osa luomuviljasta, herneestä ja härkäpavusta. Luomuviljoja viljellään kuitenkin lähes koko Suomessa, esimerkiksi Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla merkittäviä määriä luomukauraa. Varsinais-Suomessa on Suomen suurin sertifioitu luomusiementuotantoala. Suomen suurin maatila on nykyään myös luomutila ja löytyy Uudeltamaalta Karkkilasta.
Etelä-Pohjanmaata voi kutsua myös Luomumaito-Suomeksi, sillä viime vuonna maakunnassa oli eniten luomulypsylehmiä. Samoin luomulihanautoja oli Etelä-Pohjanmaalla eniten, kun taas emolehmiä oli eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Luomusianlihantuotannossa Pohjanmaa pitää eläinmäärissä tarkasteltuna ykkössijaa: siellä oli lähes puolet Suomen luomulihasioista ja -emakoista vuonna 2019. Luomumunia tulee eniten Varsinais-Suomesta, jossa vuonna 2019 yli puolet munivista luomukanoista.
Itäisessä Suomessa korostuu luomumarjojen ja luomupuutarhakasvien tuotanto. Pohjois-Karjalassa viljellään eniten luomumansikkaa ja -mustaherukkaa, kun taas yli puolet Suomen luomukaalin ja -sipulin viljelyalasta löytyy Etelä-Savosta
Luomu lisää monimuotoisuutta
Luomutuotanto lisää monimuotoisuutta myös viljelykasveissa, koska luomutiloilla on usein monipuolinen kasvilajivalikoima. Viljasadosta luomun osuus on noin 5 %, palkoviljoissa se on merkittävästi korkeampi: hernesadosta luomua on 15 % ja härkäpavusta 21,5 %. Luomuna tuotetaan myös yli 28 % tattarista, jota viljellään Uudellamaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Lisäksi luomutilat esimerkiksi Varsinais-Suomessa viljelevät erikoiskasveja, kuten hamppua, kvinoaa, spelttiä ja lupiinia.
Kulutus jakaantuu yhä tasaisemmin
Suomalaisten luomukuluttajien joukko on laajentunut viime vuosina. Luomun käyttäjiä on aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmissä ja eri puolilla maata.
Useimmin luomua löytyy pöydästä pääkaupunkiseudulla, mutta Uusimaa ja muu Suomi seuraavat käyttöuseudessa hyvin tasaisena. Harvemmin kuin kerran kuukaudessa luomua käyttäviä on eniten Länsi-Suomessa, ja keskimääräistä hieman enemmän ei lainkaan luomua käyttäviä löytyy Pohjois- ja Itä-Suomesta.
Tutustu maakuntien luomuun Pro Luomun sivuille kerättyjen koosteiden avulla: Luomu maakunnissa -koosteet
Lisätietoja:
asiantuntija Aura Lamminparras, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi
Tiedote on osa Ruokasektorin koordinaatiohankketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
