Ainakin 25 evankelis-luterilaisen seurakunnan toimipistettä on virallisesti sitoutunut edistämään luomun käyttöä liittymällä ammattikeittiöille suunnattuun Portaat luomuun -ohjelmaan. Näiden toimipaikkojen käyttämistä raaka-aineista noin 15–30 % on luomua.
”Seurakunnat erottuvat muista ruokapalveluista, sillä keskimäärin luomun osuus julkisissa ruokapalveluissa on kuuden prosentin paikkeilla. Portaat luomuun -ohjelmassa mukana olevien seurakuntien suosituimpia luomuna käytettäviä raaka-aineita ovat hiutaleet, kahvi, maito, vihannekset ja juurekset sekä kananmunat”, kertoo Portaat luomuun -ohjelman koordinaattori Anu Arolaakso.
Evankelis-luterilainen kirkko tekee aktiivisesti ympäristötyötä myös oman Kirkon ympäristödiplomi -järjestelmän kautta. Vuonna 2001 perustettu diplomi ohjaa seurakuntia vastuullisiin valintoihin, ja myös luomun käytöstä voi saada ohjelmassa pisteitä. Luomua ammattikeittiöille tekeville yrityksille seurakunnat tarjoavatkin kysyntäpotentiaalia.
Luomukananmunia maun ja eläinten hyvinvoinnin takia
Varsinais-Suomessa toimiva Liedon seurakunta käyttää lähitilan luomukananmunia ympäristöystävällisemmän tuotantotavan sekä kanojen paremman hyvinvoinnin lisäksi myös niiden hyvän maun takia.
”Suosimme mielellämme lähiruokaa ja hankimme kananmunia paikalliselta Heikolan luomukanatilalta. Luomukananmunat ovat herkullisia. Tänä vuonna tarjoilemme pääsiäisyön messun jälkeen kirkossa esimerkiksi kasvispiirakkaa, vihersalaattia, luomukananmunia sekä suklaamunia”, kertoo Liedon seurakunnan keittiövastaava Henna Nieminen.
Etelä-Savossa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan omistamassa Susiniemen leirikeskuksessa kananmunat olivat ensimmäisiä käyttöönotettuja luomutuotteita. Vuosittain leirikeskuksessa valmistetaan noin 22 000 annosta, ja luomumunat ovat aina osa tarjoiluja.
”Käytämme luomukananmunia, sillä luomutuotannossa kanoilla on mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Hintaerokaan tavanomaisen ja luomun välillä ei ole merkittävä”, kertoo leirikeskuksen emäntä Tarja Lappalainen.
Susiniemessä luomukananmunia tarjotaan sellaisenaan esimerkiksi aamiaisella tai käytetään leivontaan. Pääsiäisen aikaan lapsiperheille järjestetyssä tapahtumassa tarjotaan rahkapiirakkaa, jonka leipomiseen käytetään luomumunia.
Pääsiäismunat ja paasto osana juhlaperinnettä
Munat ovat tärkeä osa pääsiäisen juhlintaa myös monissa suomalaisissa kodeissa. Ruuanlaiton ja leipomisen lisäksi suosittuja perinteitä ovat pääsiäismunien piilotus ja etsiminen sekä maalaus. Pääsiäismuna kätkee sisälleen kristinuskossa tärkeän viestin.
”Pääsiäismuna symboloi ylösnousemusta ja uutta elämää. Muna on suljettu ja sen kuori kova, kuin Jeesuksen hautakammio, josta elämä murtautui ulos. Suklaamunan yllätys viestii pääsiäisaamun ilosanomaa: Jeesus voitti kuoleman”, kertoo Henna Nieminen.
Luterilaisessa kirkossa ennen pääsiäistä vietetty noin seitsemän viikon mittainen paasto tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua itselle tärkeiden asioiden äärelle.
”Paastoa voi olla monenlaista, kevyempää kasvispainotteista syömistä, vähempää somea, rauhoittumista, ekologisiin valintoihin keskittymistä ja läsnäoloa luonnossa”, kertoo Henna Nieminen.
Tiesitkö nämä 3 asiaa luomukananmunien tuotannosta?
- Luomukanoilla on enemmän tilaa kanalassa muihin tuotantomuotoihin verrattuna.
- Luomukanoja ruokitaan vilja- ja valkuaisrehulla, jotka on tuotettu kestävästi ilman kemiallisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita. Luomukanat saavat myös virikkeellistä ruokaa kuten nurmea ja porkkanoita.
- Luomukanat pääsevät ulkoilemaan vähintään kesäkuusta lokakuuhun.
Lisätietoja:
Anu Arolaakso, Portaat luomuun -ohjelman koordinaattori, Pro Luomu ry, puh. 044 785 5839, anu.arolaakso@proluomu.fi
Henna Nieminen, keittiövastaava, Liedon seurakunta, puh. 050 471 0595, henna.nieminen@evl.fi
Tiedote on tuotettu Ruokapalvelut kohti luomutavoitetta -hankkeessa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
