Luomussa tulevaisuuskatsauksen visio toteutuu monelta osin jo nyt

Luomutuotanto on ekologisesti kestävän maatalouden edelläkävijä, koska sen menetelmät perustuvat agroekologiseen tietoon ja tutkimukseen. Biologinen typensidonta, ravinteiden kierrätys sekä rikkakasvien torjunta ilman kemiallisia torjunta-aineita ovat esimerkkejä luomutuotannon menetelmistä.

Luomun tärkeimmät ympäristövaikutukset ovat luonnon monimuotoisuuden ja maan kasvukunnon ylläpito. Monipuolinen viljelykierto ja eloperäisten lannoitteiden käyttö sitovat ilmakehän hiiltä peltomaahan, joka voi näin toimia merkittävänä hiilinieluna ja torjua ilmastonmuutosta. Luomukotieläintuotanto parantaa eläinten hyvinvointia tarjoamalla niille vapauden liikkua ja ulkoilla sekä mahdollisuudet lajinmukaiseen käyttäytymiseen.

Luomu on ainoa kansainvälinen, kestävän ruuantuotannon sertifiointijärjestelmä. Koko tuotantoketjun sertifioinnin ansiosta tieto kestävästä tuotantotavasta kulkeutuu myös kuluttajille ja auttaa heitä tekemään tietoisia valintoja.

Luomu on elintarvikkeen lisäarvo. Luomutuotteiden myynti kasvaa voimakkaasti sekä kotimaassa että maailmalla. Viime vuosina luomun myynti Suomessa on kasvanut 13-14 % eli selvästi enemmän kuin ruoan kokonaismyynti.

Luomutuotanto on piristävä poikkeus myös maatilojen kannattavuudessa. Viime vuosina luomu on ollut viljelijöille selvästi kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Luomutuotantoon on siirtynyt ennätysmäärä isoja tiloja, joiden nuoret ja koulutetut viljelijät ovat innostuneita ja kyvykkäitä kehittämään luomutuotannon tuottavuutta ja kestävyyttä entisestään.

Luomutuotannolla on paljon annettavaa maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuusvision saavuttamisessa. Luomussa käytetyt ja kehityt menetelmät sopivat hyvin myös tavanomaisen tuotannon kestävyyden parantamiseen.

Suomella on erinomaiset edellytykset luomun lisäämiselle

Suomen puhdas tuotantoympäristö tarjoaa hyvät edellytykset tuottaa puhdasta luomuruokaa. Maatalouden suhteellisesti vähäinen torjunta-aineiden käyttö ja hyvä eläinten terveydenhuoltojärjestelmä ovat erinomainen pohja tuottaa luotettavaa luomua myös kansainvälisille markkinoille. Suomen laajat metsäalueet tarjoavat kansainvälisesti ainutlaatuisen potentiaalin luomuluonnontuotteiden hyödyntämiselle.

Jyrki Kataisen hallitus asetti luomun kehittämiselle tavoitteet, jotka ovat olleet voimassa myös Juha Sipilän hallituksen kaudella:

• Luomun osuus tulisi olla 20 % Suomen peltoalasta vuoteen 2020 mennessä.
• Luomuruuan osuus tulisi olla 10 % julkisten keittiöiden raaka-aineista vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä.
• Luomutuotteiden valikoimaa monipuolistuu.

Luomu on kehittynyt 2010-luvulla kohti asetettuja tavoitteita, mutta niiden saavuttamiseen on vielä matkaa. Luomun osuus on nyt noin 13 % peltoalasta ja luomun osuus ruokapalveluissa oli vuonna 2016 noin 6 %. Luomutuotteiden valikoima on monipuolistunut paljon ja luomun myynti on kasvanut 50 % vuosina 2012-2017. On kuitenkin epätodennäköistä, että kumpaakaan valtion luomuohjelman numeerisista tavoitteista saavutetaan vuoteen 2020 mennessä.

Luomun vahvistaminen seuraavan hallitusohjelmaan

Luomun myönteisten vaikutusten realisoituminen edellyttää luomun lisääntymistä sekä tuotannossa että markkinoilla. Tässä kehitysvaiheessa luomu tarvitsee julkista rahoitusta tukemaan alan toimijoiden omia kehittämispanoksia. Pro Luomun tavoitteena on, että tuleva hallitus sitoutuu luomualan kehittämiseen ja vahvistaa uuden luomualan kehitysohjelman vuosiksi 2020-2025. Ohjelman painopisteiden tulisi olla:

• Luomupeltoalan kehitys tulee turvata EU:n uudella ohjelmakaudella
  Alustavien tietojen mukaan EU:n uudella ohjelmakaudella rahoitusta leikataan eniten maaseutuohjelmasta, johon luomutuen rahoitus on kuulunut. Leikkauksista huolimatta luomutuet tulee säilyttää tämän ohjelmakauden tasolla, jotta viljelijöillä säilyy kannustin siirtyä uutta tietoa ja osaamista vaativaan sekä kestäviä menetelmiä kehittävään tuotantoon.
• Luomun käytön lisääminen julkisissa keittiöissä tarvitsee konkreettisia toimia
  Luomun osuutta julkisten keittiöiden raaka-aineista olisi helppo lisätä siirtymällä laajemmin luomumaidon käyttöön. Tätä edistää koulumaitotuen maksaminen painotetusti luomulle, joka painotus tulee säilyttää myös tulevalla hallituskaudella. Lisäksi kuntia pitää kannustaa lisäämään luomutuotteiden käyttöä julkisissa ruokapalveluissa esimerkiksi valmentamalla keittiöitä luomutuotteiden kustannustehokkaaseen käyttöön.
• Luomun vientiä tulee edistää
  Luomu on globaalisti tunnettu standardi, jonka kulutus kasvaa ympäri maailmaa. Suomalaiset luomutuotteet kiinnostavat monissa maissa, ja kotimaisesta luomuviljasta merkittävä osa menee jo nyt vientiin. Suomalaisissa luomutuotteissa on merkittävää vientipotentiaalia, joka kannattaa hyödyntää.
• Osaaminen tulee olla kaiken tekemisen kärjessä
  Luomusäännöt asettavat minimin, mutta osaaminen ratkaisee sen, miten hyvin taloudelliset ja kestävyystavoitteet saavutetaan. Luomututkimus tarvitsee rahoitusta, minkä lisäksi on tärkeää kehittä menetelmiä, joilla tutkimuksen tuloksia saadaan paremmin käytäntöön sekä maatiloilla että arvoketjun muissa osissa.
• Luomuvalvontajärjestelmää tulee kehittää
  Luomuvalvontajärjestelmä tarvitsee aktiivista kehittämistä. Luomuvalvonnan digitalisaatiota ja yhtenäisyyttä tulee edistää. Valvontajärjestelmän tulee olla myös kansainvälisesti kilpailukykyinen, luotettava, kustannustehokas ja sujuva sekä hallinnon että luomutoimijoiden näkökulmasta.
• Luomukeruun sato on poimittava
  Luomumarjojen ja muiden luomuluonnontuotteiden kysyntä kasvaa sekä kotimaassa että maailmalla. Suomessa on nyt maailman laajimmat luomukeruualueet, joita on edelleen mahdollista laajentaa, sillä yli 90 % Suomen metsistä täyttää luomukeruualueiden vaatimukset. Luomukeruualueiden sertifioinnin edistämiseen ja tiedotukseen tulee saada mukaan laaja yhteistyöverkosto sekä rakentaa järjestelmä, joka mahdollistaa keruualueiden tehokkaan ja luotettavan sertifioinnin.
• Innovatiivinen ja tuloksellinen yhteistyö
  Ympäristö on yhteinen ja siksi luomukaan ei voi olla erillinen saareke, vaan kasvava osa suomalaista koti-, maa-, elintarvike- ja metsätaloutta. Tarvitaan uudenlaista, toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä, niin yritysten, kehittäjien kuin elinkeinon ja viranomaisten kesken, jotta luomun tarjoama potentiaali saadaan yhteiskunnassa hyödynnettyä. Mallia voimme ottaa esimerkiksi Tanskasta, jossa elinkeinon ja hallinnon hyvällä yhteistyöllä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia.