YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan on kirjattu yhteensä 17 tavoitetta vuodelle 2030. Twenten yliopistossa Hollannissa tehdyn tutkimuskatsauksen mukaan luomu edistää niistä kahdeksan saavuttamista.

Katsauksen mukaan luomun viljelykäytäntöjen hyödyntäminen ruoantuotannossa on keskeisen tärkeää, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Samaan aikaan pitää selättää monia maailmanlaajuisia ympäristöongelmia, jotka osin aiheutuvat maataloudesta ja toisaalta vaikuttavat maatalouden harjoittamiseen. Näitä ovat esimerkiksi maaperän köyhtyminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen.

Luomun tukemat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG, sustainable development goal) ovat: ei nälkää (SDG 2), terveyttä ja hyvinvointia (SDG 3), puhdas vesi ja sanitaatio (SDG 6), ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (SDG 8), vastuullista kuluttamista (SDG 12), ilmastotekoja (SDG 13) sekä vedenalainen elämä (SDG 14) ja maanpäällinen elämä (SDG 15).

Ei nälkää: luomu ruokkii ihmiset ja maaperän

Maailman väkiluvun ennustetaan nousevan 9,7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, ja ruoan tuottaminen kasvavalle väestölle on vaativa tehtävä. Luomutuotantoa kritisoidaan usein siitä, se ei kykenisi ruokkiman maailmaa, koska luomusadot ovat keskimäärin 20 % vähäisempiä kuin tavanomaisesti tuotetut sadot.

Johtaja Sari Iivonen Luomuinstituutista toteaa, luomusatojen tilakohtainen vaihtelu on suurta, sillä viljelyosaamisella on erityisen suuri merkitys luomussa. Hän lisää, että luomun viljelymenetelmiä tutkitaan ja kehitetään paremmiksi satotasojen nostamiseksi.

– Tuotannon tehokkuuden tarkastelun rinnalle pitäisi nostaa keskustelu ruoan riittävyydestä. Tutkimuksen mukaan luomulla voidaan ruokkia koko maapallon väestö ja vieläpä nykyistä ruoantuotantoa kestävämmällä tavalla, mikäli ruokahävikki puolitetaan ja eläintuotantoa sopeutetaan kestävän rehuntuotannon tasolle, Iivonen tiivistää.

Hollannissa tehty tutkimuskatsaus muistuttaa, että luomun viljelymenetelmät pitävä hyvää huolta peltomaan kasvukunnosta, minkä ansiosta maaperä säilyy hedelmällisenä myös tulevaisuuteen. Maailman nälkäongelman ratkaisemisessa tämä voi olla ratkaisevan tärkeää, sillä maaperän köyhtyminen uhkaa globaalia ruokaturvaa jo nyt.

Ilmastotekoja: luomupelto sitoo hiiltä

Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan luomun ja tavanomaisen tuotannon ilmastovaikutuksissa ei ole suurta eroa: vaikutusten laskelmissa ei kuitenkaan huomioida maaperän hiilivarastoja. Tutkimuksissa on havaittu, että luomupelloissa on keskimäärin 7-10 % enemmän hiiltä kuin tavanomaisesti viljellyissä pelloissa.

Luomun viljelymenetelmät, kuten nurmia sisältävä monipuolinen viljelykierto ja orgaaninen lannoitus, edistävät hiilen sitoutumista maaperään. Runsaasti orgaanista ainesta sisältävä luomupelto myös kestää hyvin äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten kuivuutta ja rankkasateita.

Lisäksi luomuviljelyn on todettu vaativan keskimäärin vähemmän energiaa kuin tavanomainen viljely; tosin tilakohtainen vaihtelu on suurta. Luomun riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähentää se, että luomupellolla ei käytetä energiasyöppöjä typpilannoitteita, vaan typpilannoitus hoituu ns. biologisten typensitojakasvien ja karjanlannan avulla.

Maanpäällinen elämä: luomu pitää yllä monimuotoisuutta

Hollannissa laadittu tutkimuskatsaus muistuttaa, että luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja maaperän köyhtyminen etenevät maailmanlaajuisesti nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Kehitys horjuttaa ekosysteemien ja luonnon ravintoketjujen tasapainoa sekä heikentää ruokaturvaa.

Tutkimusten mukaan luomuviljely edistää maatalousluonnon monimuotoisuutta: luonnonmukaisesti hoidetuilla alueilla esiintyy keskimäärin 30 % enemmän erilaisia kasvi- ja eläinlajeja ja 50 % enemmän yksittäisiä kasveja kuin tavanomaisesti viljellyillä alueilla. Luomussa käytetään huomattavasti vähemmän erilaisia torjunta-aineita eikä lainkaan väkilannoitteita. Lisäksi luomupeltojen vaihteleva viljelykierto tarjoaa hyvät olosuhteet monipuoliselle eliölajistolle.

Luomun viljelymenetelmät edistävät myös maaperän ja sen eliöiden hyvinvointia, sillä luomutuotannossa maan kasvukunnosta huolehtiminen pitkällä aikavälillä on viljelyosaamisen ytimessä. Luomuviljely kerryttää orgaanista ainesta peltoon, ja parantaa maan ilmastusta sekä veden ja ravinteiden pidättämiskykyä.

Vastuullista kuluttamista: luomu tukee kokonaiskestävyyttä

Ruoantuotannon kokonaiskestävyyttä voidaan arvioida neljällä peruskriteerillä, jotka ovat tuottavuus, vaikutus ympäristöön, taloudellinen kannattavuus sekä sosiaalinen hyvinvointi.

– Kokonaiskestävyyden tarkastelu on tärkeää, sillä jonkin osa-alueen optimointi voi aiheuttaa vaikeita ongelmia toisaalla, Sari Iivonen huomauttaa.

Kokonaiskestävyyden näkökulmasta luomutuotanto voittaa tavanomaisen tuotannon kannattavuudessa ja ympäristöystävällisyydessä, vaikka luomun tuotantomäärät jäävätkin hiukan alhaisemmiksi. Lisäksi luomun tarjoamat ekosysteemipalvelut ja sosiaaliset hyödyt ovat tavanomaista tuotantoa suuremmat.

Erilaiset sertifioinnit ja tuotemerkinnät auttavat kuluttajia valitsemaan vastuullisesti tuotettuja tuotteita, ja helpottavat niiden hankintaa myös julkisella sektorilla. Sertifioidut luomutuotteet tunnistaa EU:n virallisesta luomumerkistä, joka on todiste siitä, että tuote täyttää EU:n yhteiset, tarkoin määritellyt tuotantokriteerit. Ostaessaan luomumerkittyjä tuotteita kuluttaja tietää, miten hänen ruokansa on tuotettu.

Twenten yliopistossa laadittu tutkimuskatsaus ”Organic agriculture and sustainable development goals” perustuu yli 50 tieteelliseen julkaisuun, joista monet ovat FAO:n ja YK:n tutkimuksia. Työn rahoitti maailman suurin luomukasvisten tukkuyritys EOSTA.

Pro Luomu ry julkaisee suomenkielisen ”Luomutuotanto ja kestävän kehityksen tavoitteet” -raportin YK:n päivänä 24.10.2019. Raportin loppuun on koottu myös esimerkkejä suomalaisesta luomutuotannosta. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut raportin kääntämistä.