Luomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Enemmän ja monipuolisempaa valikoimaa kuitenkin kaivattaisiin niin kaupoissa, ammattikeittiöissä kuin teollisuudessa. Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Pyhäjärvi-instituutin vetämä Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon eli KOULU-hanke tarttui vuoden 2019 alussa luomuvihannesten lisäämisen haasteeseen, ja sparraa tuotantoa kasvuun Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen tavoitteena on luomuvihannesalan maltillinen lisääminen.
Resepti on yksinkertainen: tarjotaan viljelijöille käytännöllistä koulutusta juuri niistä asioista, jotka heitä luomukasvisten tuottamisessa eniten askarruttavat. Myös verkostoituminen kokeneiden luomuviljelijöiden ja alan teollisuuden kanssa ovat hankkeen keskeistä antia.
KOULUn penkille 40 viljelijää
Kolmevuotinen hanke lähti vauhdilla liikkeelle alkuvuodesta, ja KOULUn penkille istuutui 40 viljelijää. Hankkeen vetäjä, maanviljelyn asiantuntija Sauli Jaakkola Pyhäjärvi-instituutista on lukumäärään tyytyväinen.
– Hanke on lähtenyt odotuksia paremmin käyntiin, sillä tavoite oli saada koulutukseen 30 viljelijää per vuosi. Luomuvihannestuotanto ja sen käytännöt kiinnostavat nyt selvästi, hän toteaa.
Koulutukseen osallistujista osa on jo luomutuottajia ja osa luomuun siirtymistä harkitsevia tavanomaisia viljelijöitä. Luomutuottajien oppimotiivina on esimerkiksi kasvisten laadun nostaminen tai satovaihteluiden tasaaminen. Jaakkola kertoo, että hankkeen tavoitteena on myös innostaa tavanomaisia vihannesviljelijöitä ja luomutuottajia peltoyhteistyöhön.
– Se yhdistäisi kahdenlaista osaamista ja pienentäisi riskejä, sillä koko vihannestilan siirtäminen luomuun voi olla liian iso paukku toteuttaa kerralla, hän pohtii.
Koulutuksessa on mukana myös tavanomaisia vihannestuottaja, joiden suunnitelmissa ei ole luomu, mutta joita kiinnostavat luomun hyvät menetelmät.
– Tavanomaisessa tuotannossa esimerkiksi tuholaisten torjuntaan käytettävissä olevien tehoaineiden valikoima on supistumassa, Jaakkola huomauttaa.
Lähiopetus verkostoi osallistujat
Hankkeen koulutukset on jaettu kahdeksaan jaksoon, joissa käydään läpi eri aiheita alkaen maan kasvukunnosta ja viljelytoimista aina tilan talouteen ja tutkimuksen tuoreimpiin löydöksiin. Kouluttajina toimivat alan parhaat asiantuntijat Lukesta, Petlasta ja luomuvihannesalan yrityksistä sekä kokeneet luomuvihannes- ja -perunanviljelijät. Kesällä jalkaudutaan pellonpiennarpäiviin.
– Koulutukset ovat tarkoituksella lähikoulutusta, jotta ihmiset saadaan verkostoitumaan keskenään, Sauli Jaakkola painottaa.
Alkavana kesänä KOULU-hanke järjestää myös tiiviin matkan Tanskaan, jossa tutustutaan muutaman suuren luomuvihannestilan toimintaan.
Vuonna 2020 hanke pyöräyttää vastaavan koulutuskierroksen uudelle viljelijäporukalle. Jaakkola toteaa, että aivan samanlaisena se ei välttämättä toteudu, sillä koulutustilaisuuksia jalostetaan palautteen perusteella. Sisältöjä muokataan tarvittaessa myös ryhmän koostumuksen mukaan.
Vuonna 2021 uusia koulutuksia ei enää järjestä, vaan keskitytään opastamaan KOULU:n käyneitä viljelijöitä kehittämään ja arvioimaan oman tilansa toimintaa sekä laajentamaan vihannesviljelyosaamista ulkomaisten asiantuntijoiden näkemyksillä.
Pyhjärvi-instituutin vetämän KOULU-hankkeen yhteityökumppaneita ovat Luonnonvarakeskus ja Perunantutkimuslaitos. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta sekä Apetit Ruoka Oy, Finnamyl Oy, Jepuan Peruna Oy ja Kasvis-Kartano Oy.
Artikkeli on tuotettu Ruokasektorin koordinaatiohankkeessa, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
