Luomulla on paljon bisnespotentiaalia. Luomuruoan kulutus sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina: luomun markkinat ovat kasvaneet 8–15 % vuosivauhtia. Luomu on suomalaiselle elintarvikesektorille hyvä keino nostaa toiminnan kannattavuutta ja avata uusia vientinäkymiä.
Alueellisen luomusuunnitelman avulla halutaan tunnistaa luomun erityiset kasvumahdollisuudet Kaakkois-Suomessa. Keskeisiä kehittämispolkuja ovat luomutuotteiden lisääminen ja erilaistaminen eri kohdemarkkinoille, alan osaamisen ja yhteistyön syventäminen esimerkiksi tuottajien ja ammattikeittiöiden sekä matkailupalvelujen välillä, sekä luomun näkyvyyden lisääminen kuluttajien keskuudessa.
Kaakkois-Suomen luomusuunnitelman työstää kaksi asiantuntijaryhmää, jotka koostuvat alueellisten kehittäjäorganisaatioiden ja ruoka-alan yritysten edustajista Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Suunnitelman laatiminen on aloitettu tänä syksynä, ja se on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden syksyyn mennessä. Vastaava maakunnallinen luomusuunnitelma on tähän mennessä tehty vain Etelä-Pohjanmaalla, ja lisäksi sellainen on työn alla Hämeessä.
Kaakkois-Suomen luomusuunnitelma laaditaan osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk:n ja Pro Luomun yhteistä Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hanketta. Sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseuturahastosta.
Luomun suosio nousee myös Kaakkois-Suomessa
Luomutuotteiden myynti on viime vuosina lisääntynyt tasaisesti myös Kaakkois-Suomessa. Luomuhankkeen Kymenlaaksossa toimivaan kehittäjäryhmään kuuluva asiantuntija Anne Hietanen Kymen Seudun Osuuskaupasta kertoo, että luomutuotteiden valikoimat pienemmissäkin myymälöissä ovat laajentuneet ja luomun tunnistettavuus noussut.
– S-ryhmässä luomun myyntiä on edistetty merkitsemällä luomutuotteet hyllynreunusetiketillä, niin että kuluttaja löytää ne helpommin. Myös hinnoittelu on napakoitunut, luomua myydään aika tiukalla katteella. Lisäksi meillä on toisinaan teemaviikkoja, joissa on mukana luomutuotteita, Hietanen listaa.
Hän arvioi, että luomun suosion kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Luomun ja lähiruoan ero ei kuitenkaan ole kuluttajille aina täysin selvä, ja Kaakkois-Suomessa paikallisuus arvostetaan varsin korkealle.
– Luomun eteen on tehtävä vielä työtä, jotta ymmärretään, mitä luomun puhtaudella tarkoitetaan, Hietanen pohtii.
Kaakkois-Suomessa ostetuimmat luomutuotteet ovat pitkälti samoja kuin muuallakin maassa: kananmunia, kasviksia ja juureksia, hedelmiä, maitoa sekä jauhoja ja hiutaleita. Kaupoista löytyy myös paikallisia luomutuotteita, esimerkiksi juustoja, leipiä ja jauhoja sekä mehuja ja hilloja. Niiden valikoiman toivotaan laajenevan.
– Etenkin paikallisia luomukasviksia ja -juureksia kaivattaisiin myyntiin. Luomutuottajan kannattaa tarjota niitä suoraan esimerkiksi oman alueensa osuuskauppaan, Hietanen sanoo.
Nuoret ja ikääntyvät naiset lisänneet luomukulutustaan
Luomumyynnin kasvusta huolimatta kaakkoissuomalaiset ovat yhä luomukuluttajina muuta maata maltillisempia. Kantar TNS Mindin Ruoka 2019 -tutkimuksen mukaan luomun aktiivikuluttajia eli luomua viikoittain käyttäviä on Kaakkois-Suomessa hieman muuta maata vähemmän. Kasvulle on kuitenkin hyvät mahdollisuudet, sillä monet ostavat luomua jo kuukausittain.
Kaakkois-Suomesta löytyy myös luomukulutustaan kasvattaneita. Eniten luomun käyttöään viimeisen vuodan aikana ovat lisänneet yli 60-vuotiaat ja alle 30-vuotiaat naiset: Kantarin tutkimuksessa lähes kolmannes iäkkäämmästä ikäryhmästä ja yli viidesosa nuorista naisista kertoi tehneensä niin. Iäkkäämmät naiset ovat innostaneet myös samanikäiset miehet luomun pariin, sillä yli 60-vuotiaista miehistä joka viides kertoi lisänneensä luomun käyttöään.
Kantarin tutkimuksen mukaan luomun käyttöä lisänneiden asenteissa korostuvat omasta terveydestä huolehtiminen, vastuullisuus kuluttajana sekä kotimaisen ja paikallisen tuotannon arvostaminen. Myös ruoan alkuperällä ja jäljitettävyydellä sekä tuotantoketjun läpinäkyvyydellä on heille paljon merkitystä.
