Eurooppalaisten luomujärjestöjen yhteistyöelin IFOAM EU julkaisi kesäkuussa uuden visionsa luomuruuasta ja luomuviljelystä. Vision mukaan suuri osa EU:ssa tuotetusta ja kulutetusta ruuasta on luomua vuonna 2030.
IFOAM EU:n vision tavoitteena on, että luomusta tulee valtavirtaa ilman että luomun periaatteita menetetään. Kunnianhimoisimman skenaarion mukaan jopa puolet unionin alueella viljeltävästä maasta olisi luonnonmukaisessa tuotannossa vuoteen 2030 mennessä.
Eurooppalainen luomuvisio ”Transforming food & farming: An organic vision for Europe in 2030” pohjaa siihen, että jo viimeisten 15 vuoden aikana luomusektori on kasvanut merkittävästi. Tämä on tuonut alalle sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita. Vision tavoitteena on luoda käytännöt reilulle, ympäristöystävälliselle sekä sosiaalisesti vastuulliselle tuotannolle ja kaupalle laajalla skaalalla.
Uusi luomuvisio julkaistiin Latvian pääkapungissa Riiassa 11.-13.6.2015 pidetyssä IFOAM EU:n 9. kongressissa, joka oli saanut otsikokseen ”Designing our future”. Kongeressiin osallistui luomualan asiantuntijoita ja päättäjiä eri Euroopan maista sekä komissiosta.
Etelä-Suomen Viljelijäyhdistyksestä suomalaisia luomuviljelijöitä edustivat tämän artikkelin kirjoittajat Mikko Simola ja Reijo Käki. Maa- ja metsätalousministeriö tuki heidän osallistumistaan kongressiin.
EU:n uusi luomulainsäädäntö puhutti paneeleissa
Kongressin ensimmäinen päivä alkoi paneelikeskusteluilla, jotka pureutuivat EU:n uuteen luomulainsäädäntöön. IFOAM EU:n puheenjohtaja Christopher Stopes painotti avauspuheenvuorossaan, että uudella lainsäädännöllä ei saisi syntyä tilannetta, jossa eri jäsenvaltioissa luotaisiin eri säännöillä epäreilua kilpailuasetelmaa.
Paneeleissa oli mukana mm. Martin Häusling, joka toimii uuden luomulainsäädännön esittelijänä Euroopan parlamentissa. Hän toivoi erityisesti konsensuksen saavuttamista jäämäraja-arvojen määritysasiassa.
Myös Suomi oli edustettuna puhujien joukossa, sillä EU:n Alueiden komiteaa edusti Sirpa Hertell. Hän kertoi, että alueiden komitean mielestä alueelliselle päätöksenteolle ei jätetä tarpeeksi tilaa.
Latvian EU-puheenjohtajakaudellaan laatima ratkaisuesitys uudeksi EU-tason luomulainsäädännöksi puhutti panelisteja runsaasti. Puheenvuoroissa pohdittiin myös, miten päätöksenteolla voitaisiin edistää vihreää kasvua. Pian kongressin jälkeen EU:n komissio pääsi poliittiseen sopimukseen uudesta luomuasetuksesta, ja sen tekninen valmistelu jatkuu.
Työryhmät käsittelivät käytännön aiheita
Myös työryhmissä käsiteltiin EU:n uuden luomuasetuksen yksityiskohtia. Keskusteluissa nousi esille mm. kysymys siementuotannosta. Todettiin, että tarvittaisiin lisää tutkimusta ja informaatiota erityisesti luomuun sopivista siemenistä. Muuallakaan Euroopassa siemenviljelijöillä ei oikein ole innostusta tuottaa luomusiemeniä.
Keskusteluissa sivuttiin myös erilaisia haasteita, joita saattaa ilmetä uusissa lannoite- ja kasvinsuojeluratkaisuissa. Tekniikan kehittyessä luomussa saatetaan tarvita uudenlaista suhtautumista erilaisiin asioihin.
Kaikkia luomun periaatteita ei välttämättä ole mielekästä lisätä EU-tason tai kansalliseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa on käytössä tiettyjä perinteisiä kasvinsuojelumetodeja, jotka nykylainsäädäntö kieltää, mutta joita eri neuvonnalliset yms. instanssit kuitenkin suosittavat viljelijöille.
Luomun tuettava kestävä kehitystä kaikkialla
Englantilaista Soil Associationia edustava Christopher Atkinson kertoi kokevansa, että luomun kasvu Euroopassa tarkoittaa paljon tuontia EU:n ulkopuolelta. Tämän takia pitäisi pohtia, miten kehittyvien maiden tuotanto vertautuu eurooppalaiseen luomuun ja miten luomu niissä kehittyy.
Ruokakulttuuria pitäisi kehittää mahdollisuuksien mukaan enemmän suuntaan, jossa syödään lähellä tuotettuja tuotteita. EU:sta viedyt tuetut tuotteet saattavat estää kehittyvän maan oman luomusektorin kehittymisen kestävästi. Kolmansissa maissa luomuun siirrytään usein tavoitteena paremmat ja vakaammat satotasot, toisin kuin Euroopassa.
Paljon keskustelua herätti myös kysymys siitä, pitäisikö luomuväärennöksiä vastaan taistella lainsäädännöllä, prosessiteollisuudessa vai yritystasolla. Poliittinen tai säädäntötaso ei oletettavasti ole tehokkain tapa.
Strategioita erilaisten skenaarioiden pohjalta
Toisena kongressipäivänä osallistujat jakautuivat neljään työryhmään, jotka kehittivät strategioita luomun vision toteuttamiseksi erilaisten tulevaisuusskenaarioiden pohjalta. Tulevaisuuden epävarmuustekijöitä voi liittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin: veden vähyys, gmo-ongelmat, ilmastonmuutos, viljelymaan häviäminen, teollisuuden keskittyminen, tekninen kehitys ja sosiaalinen kehitys. Eri työryhmien lopputulemia pyrittiin harmonisoimaan monella välivaiheella ja pohtimaan, mitkä strategiat edistäisivät parhaiten luomua eri tilanteissa.
Verkostoituminen kongressin konkreettista antia
Tärkeä osa kongressia oli erimaalaisten luomutoimijoiden tapaaminen. Seminaarin järjestelyt oli tehty siten, että ohjelma sisälsi riittävän pitkiä taukoja, jotta osallistujat pääsivät keskustelemaan keskenään ja verkostoitumaan. Silmiinpistävää kuitenkin oli, että varsinaisia luomuviljelijöitä oli paikalla huomattavan vähän. Tämän takia työpajoissakin viljelijänäkökulma jäi vähemmälle huomiolle.
Teksti: Reijo Käki ja Mikko Simola
Kuva: Mikko Simola
