Varsinais-Suomen ensimmäiset sertifioidut luomukeruualueet sijaitsevat Sauvossa, Karunan kylässä. Yhteensä 150 hehtaaria metsää sai ELY-keskuksen myöntämän luomustatuksen viime heinäkuussa.
Karunan luomumetsä on kolmen luomutilan omistuksessa. Jaana Elon ja hänen kahden naapurinsa metsät saivat luomusertifioinnin, sillä niitä ei ole lannoitettu eikä käsitelty luomussa kielletyillä kasvinsuojeluaineilla kolmen edellisvuoden aikana, kuten luomuehdot edellyttävät.
Suomessa sijaitsee noin neljännes koko maailman sertifioidusta luomukeruualasta; yhteensä noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria. Luomumetsistä valtaosa sijaitsee Lapissa valtion mailla, mutta muissa maakunnissa myös yksityiset metsänomistajat ovat sertifioineet metsiään luomuksi. Pieniä luomumetsiä löytyy mm. Etelä-Savosta, Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja nyt myös Varsinais-Suomesta.
Luomumustikkaa ja -kantarelleja jo tänä syksynä
Luomusertifiointi kattaa kaikki metsästä saatavat keruutuotteet, ei pelkästään syötäviä kasvinosia. Keruutapa ei kuitenkaan saa vahingoittaa alueen luonnonvaraista kasvistoa.
Jaana Elon ja hänen naapureidensa luomumetsät ovat mänty- ja kuusimetsää, jossa on rehevä aluskasvillisuus. Luomualue sisältää myös pienen suoalueen ja muutaman koivikon. Metsänomistajat kaavailevat hyödyntävänsä luomumetsän antimista metsämarjojen ja tutuimpien sienien lisäksi ainakin mahlaa, koivunlehtiä ja kanervaa. Jouluksi saataneen jopa muutama luomujoulukuusi.
– Myimme jo tänä syksynä omassa tilapuodissa ja paikallisen Reko-ruokapiirin kautta luomumustikoita ja luomukantarelleja. Jatkossa luomukeruutuotteita on tarkoitus jalostaa myös pidemmälle, Elo kertoo.
Hänen mukaansa etenkin jatkojalostusta tai maatilamatkailua harjoittavien luomutilojen kannattaa sertifioida metsänsä luomukeruualueeksi, sillä luomu antaa tuotteille ja palveluille selvää lisäarvoa.
– Luomutilallisille metsän sertifioinnista ei ole suuria kustannuksia, ja valvonta hoituu samalla vaivalla kuin muukin luomuvalvonta. Ja jos löytää mukaan muutamaan muun luomutilan, sertifioinnin voi tehdä ryhmäsertifiointina, Elo kannustaa.
Luomu ei estä metsän normaaleja hoitotoimia
Karunan metsistä tuli luomua siten, että Jaana Elo selvitti ELY-keskukselle oman yrityksensä nimissä metsäalueiden käsittelyhistorian. Elo toimii myös Luomuliiton asiantuntijana, joten luomusertifioinnin hankkiminen omille ja naapurien metsille oli hänelle samalla käytännön harjoitus.
Elon ja naapureiden maatilat ovat sukutiloja, ja metsienkin historia on hyvin tiedossa: niitä ei ole lannoitettu kahteen sukupolveen ja viimeiset avohakkuut tehtiin vuonna 2002. Elo huomauttaa, että avohakkuu sinänsä ei ole luomusertifioinnin este; mutta se on, jos hakkuun jälkeen kannot käsitellään urealla lahottajasienen torjumiseksi.
– Lahottajasienen torjuntaan on olemassa myös biologinen valmiste, joka sallitaan luomussa, hän toteaa.
Luomusertifiointi ei estä metsän tavallisia hoitotoimia tai hyödyntämistä. Luomumetsässä vain lannoitus ja tietyt kasvinsuojeluaineet ovat kiellettyjä.
Luomustatus lyhennetyllä aikataululla
Elon ja naapurien metsät saivat luomustatuksen lyhennetyllä siirtymäajalla, koska metsiä ei ole käsitelty kemiallisesti vuosikausiin. Normaalisti keruualueen siirtymäaika luomuun on 36 kuukautta.
ELY:n luomutarkastaja kävi kesällä tarkastamassa Karunan metsät ja paperit samalla, kun tarkasti luomutilojen pellot. Luomualueet on merkitty karttaan ja myös maastoon nauhalla sellaisissa paikoissa, joissa alueen raja ei ole maastollisesti selkeä. Luomukeruualueesta tehdään ELY-keskukselle vuosittain ilmoitus, josta ilmenee, mitä kaikkea sieltä on tarkoitus kerätä.
Ulkopuolisen silmiin luomukeruualue ei erotu muusta metsästä, jollei maanomistaja erikseen kerro asiasta esimerkiksi kylteillä. Jos luomumetsästä haluaa poimia vaikkapa marjoja ja myydä niitä eteenpäin luomuna, myös marjojen myyjän on kuuluttava luomuvalvontaan.
Lisätietoja: Jaana Elo, puh. 044 222 0879
Tämän aineiston tuottamista on rahoittanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. 
