Lihatukku Harri Tamminen Oy oli ensimmäisiä yrityksiä, joka liittyi vastaperustetun Pro Luomun jäseneksi.

– Meitä kiinnosti se, että koko ketju on mukana. Erityisesti kaupan eli asiakkaan mukanaolosta välittyi sellainen viesti, että nyt kauppa oikeasti haluaa myös luomua, ja siksi halusimme mukaan, muistelee Pasi Tamminen jäseneksi hakeutumisen syitä.

Liha-alan toimijat liittyivät muita aloja ripeämmin Pro Luomun jäseniksi: Pajuniemi oli jo perustajajäsen ja Atria, Saarioinen ja Westchark liittyivät Tammisen tavoin jo 2011.

–  Ehkä liha-alalla oli patoutunut tarve päästä markkinoille, ja oppia kaupan kanssa, miten tuote saadaan kaupan hyllylle, arvelee Pasi Tamminen.

Arvoketjuryhmä on hyvä toimintamalli

Koko arvoketjun mittainen vuorovaikutus on luomussa erityisen tärkeää, koska säädökset, kuten kahden vuoden siirtymäaika, vähentävät luomun ketteryyttä sopeutua kulutusmuutoksiin.

Arvoketjuryhmät perustettiin erityisesti niille tuoteryhmille, joissa nähtiin selvää kehittämistarvetta. Pasi Tamminen korostaa arvoketjuryhmien tärkeää roolia alan kehityksessä.

– Luomulihan arvoketjuryhmä on ensimmäinen foorumi, jossa kaikki ovat mukana. Siksi se on aivan poikkeuksellinen toimintamalli, jota ehdottomasti kannattaa jatkaa. Kaikki, myös kilpailijat, ponnistelevat saman tavoitteen eteen, eli miten saadaan kasvatettua luomulihan markkinaa.

– Kun kaikki toimijat ovat samassa pöydässä, niin ymmärrys lisääntyy kaikilla ja se on todella tärkeää. Ennen arvoketjutyhmiä ei kuultu kaupoilta näkemyksiä kehityssuunnista, en ymmärtänyt juuri mitään luomun valvonnasta ja etenkään tukipolitiikasta. Myös kaupan edustajat ovat kertoneet, että arvoketjuryhmien myötä he nyt ymmärtävät, miten heikko sato tosiaan vaikuttaa lihankin hintaan, Pasi Tamminen sanoo.

Hän arvelee, että liharyhmään kuuluminen tuo myös kilpailukykyä.

–  Tulee lisää tietoa ja se helpottaa myyntiä, kun ymmärtää kokonaisuuksia. On toki jokaisesta itsestään kiinni, miten tätä tietoa hyödyntää. Minä olen hyödyntänyt sitä paljon ja jaan saamaani tietoa aktiivisesti myös meidän oman taloni sisällä.

On menty ihan selkeästi eteenpäin

Vaikka luomulihan ja etenkin luomulihavalmisteiden markkinaosuudet ovat edelleen pieniä, niin Pasi Tamminen tunnistaa, että kehitystä on tapahtunut kuluneen kymmenen vuoden aikana.

–  Markkinaosuudet vähän hämäävät, kun volyymit kokonaisuudessa nousevat. Luomulihaa myydään nyt kiloissa paljon enemmän kuin 2010-luvun alussa.

– Myös muuten kehitystä hyvään suuntaan on tapahtunut. Vuonna 2011 pieni piiri puuhasteli ja nyt on ihan eri tilanne. Koko touhu kasvaa ja osaaminen kertyy. Ei näistä ryhmän palavereista kukaan lähde tyhmempänä pois, hän sanoo.

Vuonna 2014 Pro Luomun julkaisema Luomua lisää -toimeenpanosuunnitelma kuvasi luomulihan arvoketjun keskeisiä pullonkauloja, joista monet ovat nykyäänkin hyvin tuttuja: Jatkokasvattamojen puute, aukot valikoimissa ja tuotetarjonnassa, lihajalosteiden kilpailukyky, kuluttajahinta, maatilojen kannattavuus.

–  Näistä osa on ikuisuusongelmia ja siksi ne ovat aina pöydällä. Osittain sisältö ja etenkin keskustelun sävy on muuttunut. Ja hyvä on myös miettiä sitä, että mikä olisi tilanne, jos ryhmää ei olisi perustettu lainkaan.  Jos Pro Luomua ei olisi olemassa, niin epäilen, ettei meidän luomumyynti olisi lähelläkään sitä mitä on nyt, vaan olisi todennäköisesti vain sellaista ”hihhulointia”, toteaa Pasi Tamminen.

Tamminen luottaa laatulihaan

Kulutuksen muutokset eivät ole horjuttaneet Tammisen uskoa laadukkaan lihan kulutukseen myös tulevaisuudessa. Yrityksen uusi strategia kirkastaa sen, että Tamminen on rotukarjan ja luomun lihatalo.

Tammisen perheen luomusuosikit löytyvät omasta tuotevalikoimasta: luomusavusaunapalvi ja luomunakit.

Mikä arvoketjuryhmä?

Arvoketjuryhmät ovat työryhmiä, joissa on edustettuina alkutuotanto, teollisuus ja kauppa sekä keskeiset sidosryhmät kuten luomuvalvonta, neuvota, luomujärjestöt ja tutkimus.

Ryhmien tarkoituksena on seurata tuoteryhmän markkinan ja tuotannon kehitystä, tunnistaa kyseisen ketjun keskeisiä pullonkauloja strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hakea niihin ratkaisuja sekä vahvistaa koko ketjun yhteistä tietopohjaa.

Ryhmissä keskeisiä käsiteltäviä asioita ovat luomualaa koskevat säädökset, valvonta,

julkaistuihin tietoihin perustuva kysynnän ja tarjonnan kehittyminen, ostokäyttäytyminen ja kulutustrendit, kehittämis- ja osaamistarpeet sekä tutkimustulokset ja -tarpeet.

Toimintatapa perustuu siihen, että ryhmän jäsenet tuovat oman osaamisensa ja kokemuksensa yhteiseen keskusteluun. Ryhmät tekevät aloitteita, antavat lausuntoja ja sparraavat luomuviestintää.