Lapissa on maailman suurin luomukeruualue, pinta-alaltaan yli seitsemän miljoonaa hehtaaria.
Sen ansiosta käytännössä kaikki Lapista poimittavat luonnonmarjat voisivat saada luomustatuksen. Luomukeruun laajeneminen edellyttäisi kuitenkin, että keruuluomun käytäntöjä ja valvontaa uudistettaisiin vastaamaan paremmin toisiaan.
– Nykyinen keruuluomukäytäntö ja valvontaohjeisto on kehitetty vuosituhannen vaihteessa viljelyluomun pohjalta, minkä takia se painottaa osin epäolennaisia asioita jokamiehenoikeudella poimittavien luonnonmarjojen osalta. Keruukäytännöt ja luomuvalvonta olisi hyvä saattaa ajan tasalle, toteaa luonnontuotetoimialakehittäjä Irja Mäkitalo ProAgria Lapista.
Maa- ja metsätalousministeriön vuosittain koottavien MARSI-tilastojen mukaan luomumarjojen osuus on ollut viime vuosina 16–37 % kauppaan tulleesta puolukasta ja mustikasta. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomessa poimittiin luomupuolukkaa 2,10 miljoona kiloa, mutta luomumustikkaa Lapin huonon mustikkasadon vuoksi vain 0,67 miljoonaa kiloa. Lakkaa, variksenmarjaa ja karpaloa kerätään melko vähän mustikkaan ja puolukkaan verrattuna, ja luomuna vain satunnaisesti.
Alueen luomustatus selviää paikkatiedon avulla
Ympäristöministeriön syksyllä 2012 tekemän linjauksen mukaan myös kaupallinen poiminta kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin. Se tarkoittaa, että marjanpoiminnalle ei tarvita maanomistajan lupaa.
– Kuluttajan kannalta oleellisinta onkin keruualueen ja luomumarjan puhtaus, ei se, kenen metsästä marjat on poimittu, Mäkitalo huomauttaa.
Luomusäädökset edellyttävät, että luomukeruualueella ei ole käytetty luomussa kiellettyjä lannoitteita tai torjunta-aineita. Nykyaikaisen paikkatietoteknologian ansiosta tällaiset alueet saadaan selville metsäalan järjestöjen, yhteismetsien sekä Metsäkeskusten ja ELY-keskusten tiedoista. Esimerkiksi vuonna 2011 koko Lapissa oli vain 21 hehtaaria ”ei-luomualueita”.
– Paikkatiedon pohjalta voidaan arvioida marjanpoiminnan todennäköisyys näillä alueilla ja tarvittaessa tiedottaa siitä poimijoille alueellisen luomuselvittäjän kautta. Maastomerkintöjen kehittäminen olisi varmin tapa ehkäistä ”ei-luomumarjan” poimintaa, Mäkitalo miettii.
Luomu antaa lisäarvoa luonnonmarjoille
Suomalaisten luonnonmarjojen tärkeimmissä vientimaissa Kaukoidässä ja Saksassa luomumarjat käyvät kaupaksi tavanomaisia paremmin. Myös kotimaan kaupassa ja jalostuksessa luomustatus on lisäarvo.
– Luomumarjastus voisi innostaa paikallisia poimijoita, helpottaa pienjalostajien marjansaantia ja vahvistaa poimijahintoja, koska tavanomaisten ja luomumarjojen erillään pidon poistuminen vähentäisi marjanostajien työtä ja kustannuksia. Myös luomuluonnonmarjojen suoramyyntiä poimijalta kuluttajalle olisi kehitettävä., Mäkitalo arvioi.
Yhtenäinen luomualue voisi olla myös matkailuvaltti, joka edistäisi muidenkin luontoon pohjautuvien elinkeinojen kehittymistä ja markkinointia Lapissa.
Lisää luomua -seminaari kannustaa luomuun
Lapin luomumahdollisuuksista keskustellaan torstaina 10. tammikuuta Pro Luomu ry:n koordinoiman Lisää luomua -kiertueen seminaarissa Tervolan Louella.
Paikallisten luomutuottajien, -yrittäjien ja luomun kehittäjien lisäksi seminaarissa puhuu mm. ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Seminaarissa kuullaan myös tutkimustietoa luomukeruun mahdollisuuksista sekä luomubyrokratian keventymisestä. Neuvonta ja muut Lapin luomusta kiinnostuneet tahot ovat mukana tapahtumassa. Seminaarin tarkka ohjelma on täällä.
Tilaisuuden järjestävät Pro Luomu ry ja ProAgria Lappi, MTT/Rovaniemi sekä Ammattiopisto LAPPIA. Lisää luomua -kiertuetta tukee maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.
Lisätietoja: luonnontuotetoimialakehittäjä Irja Mäkitalo/ProAgria Lappi, puh. 0400 138 174 ja toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry, marja-riitta.kottila(at)proluomu.fi, puh. 040 581 925
