Luomurypsin viljely onnistuu Suomessa hyvin, vaikka luomussa ei käytetä EU:n komission hiljattain kieltämiä vaarallisia neonikotinoideja.
Luomurypsipellolla tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot minimoidaan oikea-aikaisella kylvöllä ja suunnitelmallisella viljelykierrolla.
EU:n komissio kielsi kolmen neonikotinoideihin kuuluvan torjunta-aineen käytön, koska EFSA:n laatiman riskinarvion mukaan ne ovat haitallisia mehiläisille ja muille pölyttäjähyönteisille. Nyt kiellettyjä aineita käytetään Suomessa tavanomaisesti tuotettujen rypsin- ja rapsinsiementen peittaukseen suojelemaan taimia kirpoilta.
Aineiden käyttökieltoa vastustettiin meillä sillä perusteella, että öljykasvien viljely vaikeutuu huomattavasti, jos myrkyt kielletään. Suomi äänestikin tyhjää EU:n muutoksenhakulautakunnassa, kun käyttökiellosta päätettiin.
Luomutuotannon näkökulmasta huoli rypsin- ja rapsinviljelyn vaikeutumisesta on vahvasti liioiteltu, sillä luomurypsinviljely onnistuu hyvin ilman kylvösiemenen peittausta. Esimerkiksi viime vuonna luomurypsiä viljeltiin Suomessa 2000 hehtaarilla ja siitä saatiin noin 1,7 miljoonan kilon sato. Luomussa kasvinsuojelu toteutetaan luonnon omilla keinoilla, jotka eivät vaaranna ruoantuotannolle välttämättömien pölyttäjähyönteisten olemassaoloa.
Lämpimässä maassa taimi kasvaa nopeasti
Luomurypsin viljelyssä taimille luodaan niin hyvät kasvuolosuhteet, että kirpat eivät kykene tuhoamaan kasvustoa. Viljelyasiantuntija Reijo Käki Kymenlaaksosta kertoo, että tärkein tekijä on viivästetty kylvö.
– Kun rypsinsiemenet kylvetään lämpimään maahan ja oikeaan syvyyteen, taimet lähtevät kasvamaan niin voimakkaasti, että kirpat eivät ehdi tuhota niitä. Jos rypsi kylvetään kylmään maahan, taimet kasvavat hitaasti ja kirpat tekevät niistä selvää jälkeä, hän selventää.
Luomurypsi kylvetäänkin vasta kesäkuun alussa, kun maan lämpötila on mieluusti 15–20 astetta.
Toinen rypsipeltojen ikävä vieras eli rapsikuoriainen torjutaan luomussa loispistiäisten avulla. Niille luodaan otolliset talvehtimisolot kylvämällä kevätrypsipellolle nurmea aluskasviksi. Seuraavana keväänä uusi rypsipelto kylvetään tämän viereen, ja loispistiäiset siirtyvät myös uudelle rypsilohkolle pitämään rapsikuoriaiset kurissa. Nurmikasvien kylvö rypsin aluskasviksi olisi hyvä tehdä vasta kesäkuussa rypsin taimettumisen jälkeen.
Syysmuotoiset lajikkeet suositeltavia
Mikään ei estä luomuviljelyn hyvien käytäntöjen soveltamista myös tavanomaisessa tuotannossa. Luomukäytännöt vaativat enemmän pitkäjänteistä suunnittelua kuin torjunta-aineiden käyttö, mutta myös taloudelliset kustannukset ovat pienemmät.
Viljelyasiantuntija Käki suosittelee kaikille öljykasvien viljelijöille siirtymistä keväisin kylvettävän rypsin ja rapsin viljelystä syysmuotoisten lajikkeiden käyttöön. Syyskylvön edut ovat huomattavat.
– Syksyllä ei ole tuholaisongelmaa, ja syysmuotoisen rypsin ja rapsin satopotentiaali on 2–3-kertainen kevätmuotoiseen verrattuna. Viherlannoitusnurmella saadaan syyslannoitukseen riittävä typpimäärä, Käki sanoo.
Lisätietoja: viljelyasiantuntija Reijo Käki, puh. 045 804 8890 ja toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry, puh. 040 581 9252, marja-riitta.kottila@proluomu.fi
