Rutikuiva alkukesä on kurittanut suomalaista maataloutta ja verottaa tuntuvasti syksyn satonäkymiä. Pahiten on kärsinyt Etelä-Suomi, jossa esimerkiksi viljasato on ProAgrian arvion mukaan jäämässä jopa vain puoleen normaalista.
Luomutiloilla satonäkymät ovat tavanomaisia tiloja toiveikkaammat. Luomuviljelijä Juuso Joona Joutsenosta kertoo, että hänen pelloillaan kuivuus ei ole aiheuttamassa dramaattisia satomenetyksiä. Samansuuntaista viestiä Joona on kuullut useilta muiltakin eteläsuomalaisilta luomutuottajilta.
– Luomutilat eivät välttämättä kärsi kuivuudesta yhtä paljon kuin tavanomaiset tilat, koska luomussa käytetty monipuolinen viljelykierto, maan kasvukunnosta huolehtiminen ja orgaaninen lannoitus auttavat maaperää pidättämään vettä. Näitä luomun perusmenetelmiä voi hyvin käyttää myös tavanomaisessa tuotannossa, Joona huomauttaa.
Luomutuotannon suosio on kasvussa
Luomutuotannon suosio on viime vuosia ollut kasvussa. Suomen luomuviljelty peltoala on nyt 290 000 hehtaaria, mikä on lähes 13 % koko peltoalasta. Luomutiloja on Suomessa yhteensä noin 5 000. Ne ovat keskimäärin suurempia kuin tavanomaisesti viljellyt tilat ja kannattavat taloudellisesti niitä paremmin.
Juuso Joonan isännöimä Tyynelän tila on ollut sertifioidussa luomuviljelyssä seitsemän vuotta. Tilalla tuotetaan siemen- ja elintarvikeviljaa sekä palko- ja öljykasveja. Viljelyn lisäksi tilan isäntä työskentelee maataloustutkijana ja on osakkaana kierrätyslannoitteita ja -maanparannusaineita kehittävässä ja markkinoivassa Soilfood Oy:ssä.
Joona arvioi, että luomupeltojen hyvää vesitaloutta edistää myös se, että luomutuotannossa viljellään tavanomaista useammin syyskylvöisiä kasveja. Syväjuurisina ne hoitavat maata eivätkä ole niin alttiita kuivuudelle kuin keväällä kylvettävät kasvit.
– Talvehtimisriski niillä tietysti on, mutta siihenkin voidaan vaikuttaa viljelytoimenpiteillä ja maan hyvällä hoidolla, Joona toteaa.
Luomuviljely lisää pellon monimuotoisuutta
Juuso Joona kuvailee ekologisiin viljelymenetelmiin perustuvaa viljelyä positiiviseksi kierteeksi, joka kohentaa pellon kykyä pitää yllä ekologista tasapainoa ja selvitä erilaisista äärimmäisistä sääolosuhteista – ja lopulta tuottaa korkeita satoja vähäisillä negatiivisilla ympäristövaikutuksilla.
Samalla luomuviljely edistää luonnon monimuotoisuutta: tutkimusten mukaan luomupelloilla elää kolmannes enemmän eliölajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Luomuviljely rikastuttaa sekä pellon kasvi- että eläinlajistoa: erityisesti siitä hyötyvät pölyttäjähyönteiset ja niitä ravintonaan käyttävät linnut.
– Monipuolinen viljelykierto, orgaaninen lannoitus ja torjunta-aineettomuus luovat hyvät elinolosuhteet eliöille. Monimuotoisuus on kaiken elämän perusta ja pohja kestävälle ruoantuotannolle, Joona tiivistää.
Luomuviljelijä Juuso Joona on mukana pohtimassa kestävän kulutuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia SuomiAreenassa Porissa torstaina 19.7. Kestävä kulutus – kenen vastuulla? -keskustelu käydään kauppakeskus Puuvillassa klo 16–17. Sen järjestävät yhteistyössä Pro Luomu, Joutsenmerkki Suomi, Marttaliitto, Suomen Tekstiili & Muoti ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys. Keskustelun juontaa Marianne Heikkilä Marttaliitosta.
