Suomessa noin viisi prosenttia julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-ainekiloista on luomua. Ruotsissa vastaava osuus oli lähes 20 % jo vuonna 2011.
Eniten luomusta valmistettua ruokaa tarjoillaan päiväkodeissa ja kouluissa, joissa luomua on noin seitsemän prosenttia raaka-aineista. Vähiten tai ei lainkaan luomua saavat syödäkseen vanhustenpalvelujen asiakkaat. Tiedot käyvät ilmi Portaat luomuun -ohjelman Taloustutkimus Oy:llä teettämästä selvityksestä. Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 185 julkista ammattikeittiötä.
Hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta kertoi selvityksen tuloksista torstaina Pro Luomun ja EkoCentrian järjestämässä 20/20-seminaarissa Espoossa. Hän totesi, että luomu on menossa eteenpäin julkisella sektorilla.
– Kyselyyn vastanneista ammattikeittiöistä noin 40 % haluaisi lisätä luomutuotteiden käyttöä. Etenkin luomuviljatuotteita, -kasviksia ja -marjoja kaivataan lisää. Luomumaitotuotteiden käyttöä haluisi lisätä noin 35 % ammattikeittiöistä, Arolaakso selvitti.
Luomun lisääminen edellyttää kuntatason strategiaa
Luomun osuuden kasvattaminen julkisissa ruokapalveluissa on Suomen hallituksen asettama tavoite, joka on kirjattu luomualan kehittämissuunnitelmaan. Arolaakso peräänkuulutti kuntatason strategisia päätöksiä tavoitteen saavuttamiseksi.
– Luomun käyttö julkisissa ruokapalveluissa ei lisäänny ilman poliittisia päätöksiä. Selvityksen mukaan vain 13 % Suomen kunnista on tähän mennessä tehnyt luomun lisäämistä koskevan strategisen päätöksen. Näistä kunnista liki kolmannes aikoo lisätä luomun käyttöä 10 % vuoteen 2015 mennessä, hän kertoi.
Luomun ongelmaksi julkisissa ruokapalveluissa koetaan yhä hinta, jonka nimesi luomun käytön suurimmaksi esteeksi 42 % kyselyyn vastanneista. Toiseksi suurimpana esteenä pidetään saatavuutta.
– Tällä hetkellä ei ole riittävästi saatavilla kotimaisia luomutuotteita ja saatavuutta paikataan tuontituotteilla, Arolaakso totesi.
Poliittinen tahto on vienyt luomun Ruotsissa pitkälle
Projektijohtaja Eva Fröman Ruotsin Ekomatcentrumista kertoi 20/20-seminaarissa, että länsinaapurissa tilanne oli vuonna 2006 sama kuin meillä nyt: luomun osuus julkisissa ruokapalveluissa oli alle viisi prosenttia. Ruotsin silloinen hallitus asetti kansalliseksi tavoitteeksi nostaa se 25 %:iin vuoden 2013 loppuun mennessä.
Fröman totesi tavoitteen olleen rohkea, mutta se toimi. Luomutuotteiden osuus julkisten ruokapalvelujen hankinnoista Ruotsissa oli 18 % jo vuonna 2011. Kolme neljästä ruotsalaiskunnasta on asettanut tavoitteet luomun lisäämiselle.
– Poliittiset tavoitteet luomun käytölle ovat hyvin tärkeitä, sillä ne aiheuttavat muutoksia kulutustottumuksissa, Fröman korosti.
Poliittisen tahdon tärkeyttä korosti omassa puheessaan myös varapormestari Lari Pitkä-Kangas Malmöstä, jossa luomun osuus kaupungin ammattikeittiöissä on peräti 35 %.
– Malmön kaupunki tavoittelee 100 % luomutuotteiden käyttöä vuoteen 2020 mennessä. Luomu ja kestävät hankinnat ovat osa kaupungin vihreää imagoa – tavoitteemme on olla myös Ruotsin ilmastoystävällisin kunta, Pitkä-Kangas kertoi.
Portaat luomuun -ohjelmaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Seminaarin koko ohjelma ja puhujien esitykset löytyvät täältä.
Lisätietoja: Portaat luomuun -hankepäällikkö Anu Arolaakso/EkoCentria, puh. 044 785 4048 ja toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry, puh. 040 581 9252
