Tulosten mukaan luomuliha ja -maito sisältävät omega-3-rasvahappoja noin 50 % enemmän kuin tavanomaisesti tuotettu liha ja maito. Omega-3-rasvahappojen riittävä saanti edistää mm. sydämen ja verenkiertoelimistön terveyttä sekä hermoston toimintaa.

Luomu osoittautui myös muutamien muiden rasvahappojen ja useiden ravintoaineiden osalta koostumukseltaan terveellisemmäksi kuin tavanomainen liha ja maito. Sen sijaan tärkeitä hivenaineita jodia ja seleeniä on luomulihassa ja -maidossa vähemmän kuin tavanomaisesti tuotetussa.

Newcastlen yliopiston johdolla tehty selvitys on laajin luomulihasta ja -maidosta tähän mennessä tehty metatutkimus. Kansainvälinen tutkimusryhmä kävi läpi aiempia tutkimusjulkaisuja, joissa on vertailtu luomulihaa ja -maitoa tavanomaisesti tuotettuun lihaan ja maitoon. Lihan osalta tarkasteltiin 67 ja maidon osalta 196 tutkimusta.

Tutkimustulokset julkaistiin tieteellisen British Journal of Nutrition –lehden kahdessa eri artikkelissa helmikuussa 2016.

Luomun ravintoainekoostumus pääosin parempi

Tutkimuksessa selvisi, että terveydelle epäedullisia myristiini- ja palmitiinihappoja on luomulihassa jonkin verran vähemmän kuin tavanomaisessa lihassa. Näiden happojen epäillään olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien kohonneeseen riskiin.

Tutkimuksen tekijät kuitenkin korostavat, että lihan osalta vertailututkimuksia on toistaiseksi tehty liian vähän, jotta niiden johtopäätöksiä voisi vielä yleistää.

Tulosten mukaan luomumaidossa on konjugoitua linolihappoa eli CLA:ta 40 % enemmän kuin tavanomaisessa maidossa. CLA:n terveysvaikutuksista ei ole olemassa tieteellisesti todistettua näyttöä, mutta eräiden tutkimusten mukaan se saattaa pienentää syövän riskiä.

Luomumaidossa oli myös jonkin verran tavanomaista enemmän rautaa, E-vitamiinia ja joitakin karotenoideja.

Sen sijaan välttämättömiä hivenaineita jodia ja seleeniä luomumaidossa oli vähemmän kuin tavanomaisessa. Etenkin jodin osalta ero oli suuri, sillä tavanomaisessa maidossa oli 74 % enemmän jodia kuin luomussa.

Eläinten ruokinta näkyy lihassa ja maidossa

Tutkimusta johtanut professori Carlo Leifert Newcastlen yliopistosta toteaa, että metatutkimus osoittaa luonnonmukaisen tuotantotavan vaikuttavan lihan ja maidon ravintoainekoostumukseen. Erot ovat todennäköisesti seurausta nautojen erilaisesta ruokinnasta.

– Luomutuotanto eroaa tavanomaisesta kotieläintuotannosta tuotosmäärien ja eläinten ruokinnan suhteen. Luomueläimet laiduntavat paljon ja syövät väkirehun sijaan paljon karkearehua. Nämä ovat ilmeisimmät syyt maidon ja lihan korkeampiin hyödyllisten rasvahappojen ja pienempiin haitallisten rasvahappojen pitoisuuksiin, Leifert tarkentaa.

Nurmipitoinen karkearehu on nautojen luontaista ravintoa. Tavanomaisessa tuotannossa suositaan viljapohjaisia väkirehuja, koska niillä ruokitut eläimet kasvavat nopeasti ja tuottavat runsaasti maitoa.

Suomalaisten tulokset samansuuntaisia

Luomumaidon ja -lihan ravintoainekoostumusta on tutkittu myös Suomessa, ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin Newcastlen yliopistossa saadut.

Helsingin yliopiston hiljattain tehdyssä metatutkimuksessa tarkasteltiin maidon rasvahappokoostumusta eri tuotantotavoissa. Yliopistonlehtori Tuomo Kokkonen toteaa, että suurta ristiriitaa Helsingin ja Newcastlen yliopistojen meta-analyysien välillä ei ole.

– Esimerkiksi monityydyttymättömien rasvahappojen ja omega-3-pitoisuuksien osalta tulokset ovat hyvin samansuuntaisia, hän sanoo.

Professori Aila Vanhatalo Helsingin yliopistosta arvioi, että Newcastlen yliopiston tutkimusryhmän näkemys rehustuksen vaikutuksesta maidon rasvahappokoostumukseen pitää paikkansa.

– Meidän omien tutkimusten tulokset karkearehujen vaikutuksesta maidon rasvahappokoostumukseen tukevat kyllä sitä johtopäätöstä. Esimerkiksi puna-apilan käyttö säilörehun raaka-aineena lisää selkeästi alfa-linoleenihapon pitoisuutta maidossa, hän huomauttaa.

Lihan osalta vertailututkimuksia on tehty huomattavasti vähemmän kuin maidon. Lihateollisuuden Tutkimuskeskuksen muutaman vuoden takaisessa tutkimuskoosteessa todettiin kuitenkin, että luomulihan rasvahappokoostuus oli tavanomaista parempi.

Ruokavalion tasolla erot vähäisiä

Suomalaisten ruokavaliossa terveydelle edullisten rasvahappojen tärkeimmät lähteet ovat kasviöljyt ja kala. Professori Raija Tahvonen Lukesta muistuttaa, että luomumaidon korkeat rasvahappopitoisuudet eivät riitä korvaamaan kasviöljyjä ja kalaa, koska maitoa tai maitotuotteita pitäisi syödä suhteettoman paljon.

– Esimerkiksi keskikokoisen naisen pitäisi juoda luomutäysmaitoa yli 5 litraa tai syödä luomuemmentaljuustoa noin puoli kiloa päivässä. Lisäksi luomumaidon matalat jodi- ja seleenipitoisuudet on huomioitava muussa ruokavaliossa, hän havainnollistaa.

Sama pätee lihaan. Ravitsemussuositusten mukaisessa ruokavaliossa punaista lihaa suositellaan enintään 500 g viikossa ja sekin vähärasvaisena, joten luomulihan käyttö ei kovin paljon paranna terveellisten rasvahappojen saantia.

– Siipikarjan lihassa erot ovat suuremmat, eli niiden osalta terveellisten rasvahappojen saanti luomua suosien lisääntyy enemmän, Tahvonen toteaa.

Hän huomauttaa kuitenkin, että etenkin maidon muiden bioaktiivisten yhdisteiden pitoisuuseroja on tähän asti tutkittu kovin vähän.

– Maidossahan on huomattavia määriä mm. hormoneja, kasvutekijöitä ja vasta-aineita. Vaikuttaako tuotantotapa näihinkin, säilyvätkö erot prosessoinnissa ja vaikuttavatko mahdolliset erot ihmisen terveyteen? Raija Tahvonen pohtii.

Lisätietoja: professori Carlo Leifert, Newcastle University, carlo.leifert(at)ncl.ac.uk

Dominika Średnicka-Tober & al. (2016). Higher PUFA and n-3 PUFA, conjugated linoleic acid, α-tocopherol and iron, but lower iodine and selenium concentrations in organic milk: a systematic literature review and meta- and redundancy analyses. British Journal of Nutrition, 115, pp 1043-1060.
doi:10.1017/S0007114516000349

Dominika Średnicka-Tober & al. (2016). Composition differences between organic and conventional meat: a systematic literature review and meta-analysis. British Journal of Nutrition, 115, pp 994-1011.
doi:10.1017/S0007114515005073