Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeen arvion mukaan tällä hetkellä ruokapalveluissa tarjotusta kahvista luomua on noin 5,5 %. Ruokapalveluille tehdyn kyselyn mukaan noin 8 % ruokapalveluista tarjoaa päivittäin ainakin osan kahvista luomuna.
Varkaudessa luomukahvi maistuu
Varkauden kaupungin hyvinvointikeskuksessa luomukahvia on ollut tarjolla viime keväästä lähtien. Hyvinvointikeskuksessa toimiva Ravintola Aalto palvelee asiakkaitaan aamupalasta lounaaseen ja iltapäivisin kahvilana. Luomu maistuu aamupuurossa, itse tehdyissä leivonnaisissa sekä nyt myös kahvissa.
”Luomukahvi oli helppo ottaa valikoimaan ja samalla saatiin vaalean paahdon rinnalle tummapaahtoinen kahvi”, kertoo Ravintola Aallossa työskentelevä suurtalouskokki Piia Siljama.
Ruokapalvelulle luomukahvi on helppo keino lisätä luomun käyttöä: valikoimaa löytyy ja hintaero tavanomaiseen kahviin ei ole suuri. Ravintola Aallossa luomun käytön lisäämisen taustalla on halu kehittää oman toiminnan vastuullisuutta sekä tarjota asiakkaille entistäkin maukkaampia ruoka- ja kahvihetkiä.
Kahvista puhuttaessa asiakkaiden valinnan ratkaisee maku. Tummapaahtoinen luomukahvi on otettu hyvin vastaan, vaikka luomusta itsessään ei ole tullut palautetta.
”Paahtoasteen vuoksi maku on eri ja uskon, että ne ketkä tummapaahtoisesta tykkäävät, myös valitsevat sen mieluummin”, tuumaa Piia Siljama.
Asiakaskyselyn mukaan luomun käyttö koetaan kuitenkin positiivisena asiana ja asiakkaat toivovat, että ruokapalvelu myös kertoo luomun käytöstä asiakkailleen.
Ravintola Aalto ja kymmenen muuta eri kokoista julkisella sektorilla toimivaa ruokapalvelua ovat lisänneet luomun käyttöään Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeessa kuluneen vuoden aikana. Luomuttaminen on käynnistynyt vauhdikkaasti ja jokainen on löytänyt omaan toimintaansa sopivia luomutuotteita. Myös luomukahvi kiinnostaa: lähes kaikki luomuttavat ruokapalvelut haluavat vaihtaa tarjoilemansa kahvin luomuksi.
Luomun kuluttajatutkimuksen mukaan noin 60 % suomalaisista pitää tärkeänä, että joukkoruokailussa tarjotaan luomua (Kantar TNS Agri 2021). Myös Suomen valtion asettaman virallisen tavoitteen mukaan luomun osuutta julkisten keittiöiden raaka-aineista tulisi lisätä ja luomua tulisi olla 25 % vuoteen 2030 mennessä.
Luomu on parempi ympäristölle
Luomuviljelyllä voidaan vähentää kahvintuotannon negatiivisia ympäristövaikutuksia. Luomun viljelymenetelmät lisäävät maaperän multavuutta ja sitoutuvaa hiiltä, ravinteiden saatavuutta ja ovat suotuisia maaperäeliöstölle. Luomuviljely pienentää myös tuotannon vesistökuormitusta tavanomaiseen verrattuna sekä vähentää kemiallisten lannoitteiden käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.
Tutkimusten mukaan luomutuotannossa kahvin ympäristökestävyys onkin niin tavanomaista kuin muita vastuullisuussertifiointeja parempi. Muita vastuullisuuden ulottuvuuksia, kuten sosiaalista vastuuta, voi vielä parantaa valitsemalla yhteissertifioitua kahvia, joka on luomun lisäksi esimerkiksi Reilua kauppaa.
Lisätietoja:
Anu Arolaakso, projektipäällikkö, EkoCentria/Savon koulutuskuntayhtymä, puh. 044 785 4048, anu.arolaakso@sakky.fi
Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi
Lähteet:
Selvitys julkisten ruokapalveluiden luomun käytöstä, LuRu-hanke, 2022.
Luomun kuluttajabarometri, Kantar TNS Agri, 2021.
Katsaus luomukahvin kestävyyteen, Luomuinstituutti, 2022.
Ravintola Aallon asiakaskysely, Piia Siljama, 2022.
Luomutetaan ruokapalvelut -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
