Luomulla on näytön paikka. Markkinoilla on kasvupotentiaalia sekä kaupassa että ammattikeittiöissä, joten myös tuotannon ja tuottavuuden pitäisi lisääntyä, todettiin helmikuun alussa Luomufoorumi-seminaarissa.

Luomun myynti päivittäistavarakaupoissa lisääntyi viime vuonna 6,7 % edellisvuoteen verrattuna ja nousi 240 miljoonaan euroon. Viime vuoden markkinalukuja Luomufoorumissa esitellyt SOK:n kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu totesi, että kasvun taustalla on luomutuotteiden valikoiman laajeneminen ja hinnoitteluratkaisut.

– Tämä on nähty viime vuosina: kun luomun tarjonta paranee, niin myynti kasvaa. Luomumarkkinoilla on kuitenkin myös laskevia tuoteryhmiä: pelkkä luomu ei riitä, vaan tuotteen on oltava ajassa kiinni, hän muistutti.

Pro Luomun järjestämä Luomufoorumi kokosi noin 50 luomualan asiantuntijaa ja hanketoimijaa Kirkkonummelle helmikuun alussa.

Kasvu ei tule itsestään

SOK:n tuoteryhmäasiantuntijoiden laatiman arvion mukaan luomun myynnin on mahdollista kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 70 % nykytilanteesta. Alarotu korosti, että kasvu ei tule itsestään.

– Tämä arvio on katsottu kysynnästä ja lamatilanteesta päin, mutta sen saavuttamiseksi on tehtävä aktiivisesti töitä. Tarvitaan viimeisen päälle tuotteistusta ja markkinointia, hän sanoi.

Arvion mukaan luomun kysyntä kasvaa kaikissa tuoteryhmissä, eniten tuoretuotteissa. Potentiaalia on etenkin hevissä sekä maitotaloustuotteissa, lihassa ja leivässä. Markkinoille kaivattaisiin jo nyt esimerkiksi kotimaista luomuhomejuustoa ja luomurahkaa.

– Harvoin saa esitellä tällaista markkina-arviota, joka on täynnä pelkkiä reikiä eli kysyntää on useissa tuoteryhmissä, Alarotu huomautti.

Luomu kiinnostaa ammattikeittiöitä

Hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta totesi, että luomulle on kysyntää myös ammattikeittiöissä. Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 39 % ammattikeittiöistä haluaisi lisätä luomun käyttöään.

– Kiinnostuksesta kertoo myös se, että Portaat Luomuun -ohjelmassa on yli 2 350 ammattikeittiöstä ja niitä tulee koko ajan lisää, Arolaakso kertoi.

Nyt luomua käyttää päivittäin 15 % ja viikoittain 16 % ammattikeittiöistä.

– Kun on kysyntää, pitäisi parantaa saatavuutta. Ammattikeittiö tarvitsee raaka-aineen vähintään pestynä tai muutoin jalostettuna, suoraan pellolta tuotua raaka-aine ei taivu suurkeittiön prosesseihin, hän muistutti.

Ammattikeittiöissä käytetyimpiä luomutuotteita ovat viljatuotteet, maito ja maitovalmisteet sekä vihannekset ja hedelmät. 12 % ammattikeittiöistä hankkii luomua myös suoraan tuottajalta.

Arolaakson mukaan ammattikeittiöissä kaivataan uusia luomutuoteryhmiä, sillä ne joita on tarjolla, ovat jo käytössä. Etenkin luomuhedelmiä ja -vihanneksia toivotaan lisää.

Metsien luomu talteen ja tuotteiksi

Sertifiointivastaava Eija Vuorela Suomen 4H-liitosta kertoi, että Suomen luomukeruuala on jo 11,6 miljoonaa hehtaaria. Metsien luomusertifioinnista on viime vuosina kiinnostuttu muuallakin kuin Pohjois-Suomessa, ja mahdollisuuksia on yhä runsaasti.

– Metsää on 90 % maamme pinta-alasta, ja siitä vain 2 % on kemiallisesti käsiteltyä, hän taustoitti.

Keruuluomua koskee sama EU:n luomulainsäädäntö kuin peltoa, ja koko tuotantoketjun on oltava mukana valvontajärjestelmässä. Eviralta odotetaan parhaillaan päivitettyä ohjeistusta luomukeruualueiden sertifioinnista ja valvonnasta.

Vuorela korosti, että luomu on suomalaisille luonnontuotteille iso imagoetu, jota kannattaisi hyödyntää niin elintarvikkeiden kuin kosmetiikan valmistuksessa. Taloudellisesti fiksuinta on jalostaa luomuluonnontuotteet mahdollisimman pitkälle.

– Luomu tuo eniten lisäarvoa juuri korkean jalostusarvon niche-tuotteisiin. Luomumetsät ovat mahtava imagohyöty niin elintarviketuotannolle, hyvinvointituotteille, matkailulle kuin suomalaiselle luomutuotannolle kokonaisuudessaan, Vuorela hehkutti.

Luomu kohentaisi aluetaloutta lähes kaikkialla

Professori Hannu Törmä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista esitteli alustavia tuloksia luomun aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelusta RegFinDyn-simulointimallilla.

Tarkastelussa Suomi jaettiin viiteen suuralueeseen (etelä, itä, länsi, pohjoinen ja Ahvenanmaa) ja katsottiin, mitä tapahtuisi, jos kuluttajien makutottumukset olisivat vuonna 2030 siirtyneet 50 % luomuun päin eli kuluttajat valitsisivat luomuruokaa nykyistä useammin. Luomun tuotannossa se vastaisi 15-21 % kasvua tuotteesta riippuen.

– Alustavien tulosten mukaan luomulla olisi myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen muilla alueilla paitsi Etelä-Suomessa, sillä etelä kuluttaa enemmän luomua kuin tuottaa. Etelä-Suomessa pitäisi olla enemmän luomutuotantoa, jotta tuonnin kysyntä olisi pienempi, Törmä selvitti.

Etelän ulkopuolella luomun kulutuksen kasvu tukisi mm. työllisyyttä, investointeja, palkkoja ja työtuloja. Myös tuottajahinnat nousisivat kysynnän kasvun myötä. Kaikilla alueilla kokonaistuotanto kuitenkin pienenisi, koska tuonti lisääntyisi.

Satotasoa pitää nostaa merkittävästi

Tutkija-kokeilija-viljelijä Tuomas Mattila Kilpiän tilalta avasi oman esityksensä huomauttamalla, että nykyisessä taloustilanteessa luomuun siirtymistä on syytä suositella kaikille viljelijöille konkurssin ehkäisemiseksi. Hieman vakavammalla naamalla hän totesi, että luomun tuottavutta on parannettava.

– Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei ole hyvä, jos luomussa tuotetaan vähän ruokaa per hehtaari, kun käytettävissä olevat hehtaarit vielä vähenevät ilmastonmuutoksen myötä, Mattila perusteli.

Hän muistutti, että satoa rajoittavat auringonvalon, veden ja typen lisäksi useat hivenaineet.

– Yksi keino luomun tuottavuuden kasvattamiseksi on poistaa kasvien kasvua rajoittavat tekijät lannoituksella: esimerkiksi rikin, boorin, mangaanin ja sinkin puute leikkaavat luomusatoja.

Mattila arvioi, että luomupellon satotasoa on mahdollista nostaa merkittävästi EU:n nykyisen luomulainsäädännön puitteissakin. Se onnistuu huolehtimalla maaperän hyvästä kasvukunnosta ja kasvien riittävästä typensaannista sekä varmistamalla tarvittavat hivenaineet esimerkiksi siementen peittauksella tai kasvunedisteillä.

– Samalla kun luomun satotaso nousee, pellon kyky sitoa hiiltä lisääntyy. Jo nyt luomuviljely sitoo enemmän hiiltä maaperään kuin tavanomainen tuotantotapa, Mattila muistutti.

Ongelmana tahtoo vain olla se, että hivenlannoitukseen soveltuvia luomulannoitteita ei Suomen markkinoilla tällä hetkellä pahemmin ole jokseenkin kompleksisen lannoitelainsäädännön takia.

Luomufoorumin seminaarin 3.2.2016 esitelmät

Tämän aineiston tuottamista on rahoittanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.