Edellinen Saska Tuomasjukka: Luomuglögin puhtauden voi aistia maussa
Seuraava Tutkimus: Suomalaiset odottavat kunnilta vastuullisuutta
Yleinen

Bovikin tila: Luomua, laatua ja maisemanhoitoa

Jaa:
Maatalousekonomiaa opiskellut Emmi Nurmi mietti nuorempana erilaisia uravaihtoehtoja. Vanhempien aloittaman tilan jatkaminen vei voiton. Bovikin luomutilan toiminta pyörii eläinten ympärillä ja tuottaa tunnustettua laatua.

Bovikin luomutilan yrittäjä Emmi Nurmi vastailee kysymyksiin Suomenlahden toiselta puolelta. Hän nauttii ansaitusta lomaviikosta mummon luona Virossa kyläillen.

Emmin äiti on Virosta kotoisin, ja hänen muuttaessaan Bovikin tilalle 90-luvulla tulivat myös lampaat. Sitä ennen Emmin isä, helsinkiläinen valokuvaaja, oli hankkinut Tammisaaresta pienen torpan ja aloittanut pienimuotoisen luomuviljelyn.

Kymmenen lampaan katras on kasvanut 600 lampaan tilaksi. Vuonna 2005 hankittiin vielä Sukevan vankilasta kyyttöjä maisemanhoitajiksi ja laiduntajiksi.

Emmi Nurmi pyörittää Bovikin tilaa.
Emmi Nurmen mielestä suomenlampaat ja kyytöt ovat sosiaalisia ja mukavia eläimiä sekä ilo silmälle. Kuva: Sebastian Nurmi

Synonyymi laadulle

Ravintoloissa ympäri pääkaupunkiseutua Bovikin karitsanlihasta on tullut synonyymi laadulle ja tilan nimi mainitaan usein myös ruokalistassa. Suoramyynti ravintoloille ja kuluttajille onkin tilan ainoa myyntikanava. Aiemmin otettiin puhelin käteen ja soitettiin asiakkaille, että on lihaa tarjolla. Nykyään käytössä on myös sosiaalinen media.

”Iso osa lihasta toimitetaan suoraan asiakkaille. Sen lisäksi olemme mukana läntisen Uudenmaan ruokamarkkinoilla, joissa myymme myös lampaantaljoja, lankoja ja neuleita”, Emmi Nurmi kertoo.

Emmi Nurmi kaavaili nuorempana muitakin uravaihtoehtoja ja opiskeli yliopistossa maatalousekonomiaa. Vähän yli parikymppisenä ajatus vanhempien työn jatkamisesta vei voiton. Hän oli nähnyt, miten paljon työtä vanhemmat olivat tilan eteen tehneet.

”Bovik ei ole pitkiä perinteitä vaaliva sukutila, vaan isä hankki paikan ja aloitti nollasta”, kertoo Emmi Nurmi.

Mitään ei mene hukkaan

Bovikin tilan toiminta on monipuolista, mutta silti keskittynyt eläimiin. Esimerkiksi lammas hyödynnetään kokonaan.

”Isot pisteet tästä vanhemmilleni. Niin kauan kuin muistan, äiti on jaksanut ottaa villan talteen. Joillakin tiloillahan kaikki villasaanto menee metsään tai poltetaan”, sanoo Emmi Nurmi.

Villat kehruutetaan langaksi ja myydään joko raakavillana, lankoina tai valmiina tuotteina. Emmi kertoo, että kätevät naiset ympärillä, eli mummo ja äiti tuttavapiireineen osaavat tehdä neuletuotteita, joille on kysyntää.

Bovik on ollut alusta saakka luomutila. Emmille oli selvää, että myös hän jatkaa luomussa. Luomun merkitystä hän pohtii pitkään.

”Me haluamme, että eläimet saavat elää luonnollisen ja lajinmukaisen elämän, eli luomun arvot ovat meille tärkeitä. Luomu on meille hyvä ja toimiva malli, ja toivon että asiakkaatkin arvostavat sitä”, hän sanoo.

Emmi Nurmi ja suomenlampaat.
Bovikin muutaman lampaan katras on kasvanut 600 lampaan tilaksi. Kuva: Sebastian Nurmi.

Hurmaavat alkuperäisrodut maisemanhoitajina

Bovikin suomenlampaat ja kyytöt ovat sosiaalisia ja mukavia eläimiä, vaikka kyytöistä löytyy myös kovapäisyyttä ja omaa tahtoa. Alkuperäisrodut ovat hurmanneet Emmin.

”Sekä suomenlampaat että kyytöt ovat niin kauniita ja siroja, oikein ilo silmälle! Vaikka tuotosmäärät ovat pienempiä, niin nämä sopivat meidän laidunnustyyliin. Ne ovat ketteriä ja kestäviä, ja pienempinä helpompia käsitellä ihmisvoimin”, hän kertoo.

Laidunnus vaatii Bovikin väeltä melkoisen työn. Keväällä vie noin kolme viikkoa saada kaikki eläimet luonnonlaitumille. Osa eläimistä viedään karja-autolla kauemmas ja osa proomulla saariin. Luonnonlaitumilla lampaat ja kyytöt saavat olla niin kauan kuin ruokaa riittää, sen jälkeen siirrytään tarvittaessa peltolaitumille.

Luonnonlaidunnus on tärkeää eläinten ruokkimisen kannalta, mutta myös arvokas osa maisemanhoitoa erityisesti perinnebiotoopeilla. Eläimet pitävät niityt avoimina, mikä mahdollistaa uhanalaistuvien ympäristöjen säilymisen.

”Erityisesti kuivat niityt ovat lajirikkaita ja kauniita katsottavia. On myös hauska nähdä jäänteitä vanhasta saaristolaiselämästä ja eläinten pidosta esimerkiksi vanhojen kiviaitojen ja ojien muodossa”, Emmi kertoo.

Tuotetaan priimaa

Se, että Bovik on kotieläintila, mahdollistaa useamman ihmisen toimeentulon tilalta. Emmin ja avopuolison lisäksi Emmin äiti on tilalla töissä ja lisäkäsiä on välillä useampiakin. Esimerkiksi luonnonlaidunnus vaatii työvoimaa eläinten siirtämiseen ja aitojen kunnostamiseen.

”Meidän toiminnassa on aika monta palapelin palasta, mutta toisaalta kaikki tukevat toisiaan. Tietenkin voisi miettiä, että onko suoramyynnin sijaan vaikkapa mahdollisuus myydä teurastamolle ja ottaa sieltä tili. Näin saamme kuitenkin toiminnan kannattavaksi, pystymme tuottamaan massan sijaan laatua ja saamme palautetta suoraan asiakkailta”, Emmi pohtii.

Bovikin asiakkaat ovat laadun tunnistaneet. Moni on ollut asiakkaana jo vuosia.

”Meidän hinnat eivät ole halvimmasta päästä, sillä tuotantokustannukset ovat korkeat. Mutta pyrimme siihen, että laatu olisi aina hyvää. Kun eläimillä on ollut hyvä elämänlaatu ja myös kaikki muu on hoidettu laadukkaasti niin toivomme tietenkin, että lopputulos on priimaa”, Emmi sanoo.

Emmi Nurmi ja kyytöt.
Kyytöt ovat hurmaavia. Kuvat: Sebastian Nurmi, valokuvaaja, Bovikin tilan perustaja.

Miksi laidunnus on niin hyvä asia? Lue lisää Luomumerkin sivuilta!

Teksti: Minna Ala-Kyyny


              

Tämä materiaali on tuotettu Euroopan unionin tuella. Artikkelissa esitetään tekstin kirjoittajan näkemyksiä ja ainoastaan hän on vastuussa sen sisällöstä. Euroopan komissio ja kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) ei vastaa mistään tekstin sisältämien tietojen käytöstä.

Aiheeseen liittyvää