Suomalaisista 59 % tietää, että luomun tuotantomenetelmiä koskevat säädökset on määritelty EU:n lainsäädännössä (Kantar Agri 2023) ja 57 % suomalaisista luottaa, että EU:n luomumerkki on osa tarkkaa valvontajärjestelmää, jonka johdosta luomutuotteet ovat varmasti luomua (Kantar Agri 2024). EU:n luomumerkin tunnistaa 65 % suomalaisista ja 56 % pitää sitä luotettavana merkkinä. Tunnettuus ja luottamus vaihtelevat hieman kuluttajien ilmoittaman puoluekannan mukaan (Kantar Agri 2024).

Parhaiten EU:n luomumerkin tunnistavat Vihreiden, Vasemmistoliiton, Kristillisdemokraattien ja Keskustan kannattajat. Keskimääräistä enemmän EU:n luomumerkkiin luottavat näiden lisäksi SDP:n kannattajat (Kantar Agri 2024). Euroopan unioniin kokonaisuudessaan luottaa 57 % suomalaisista (Eurobarometri 2023).

Myös luomun ostamisessa on jonkin verran eroja puoluekannoittain. Luomun aktiiviostajia, eli vähintään viikoittain luomua ostavia, on 29 % suomalaisista. Keskimääräistä enemmän heitä on Kokoomuksen (32 % kannattajista), Vihreiden (46 %), Vasemmistoliiton (41 %) ja Kristillisdemokraattien (33 %) kannattajissa.

Hieman EU:n keskiarvoa (23 %) suurempi osa suomalaisista (25 %) on sitä mieltä, että ensisijaisesti maatalouspolitiikkaa pitäisi käsitellä eurovaalien kampanjoissa (Eurobarometri kevättutkimus 2024).

Tällaisilla keinoilla eurovaaliehdokkaat kehittäisivät luomun tuotantoa ja kulutusta

EU:n Vihreän kehityksen ohjelma ja Pellolta pöytään -strategia ovat asettaneet tavoitteeksi, että EU:n peltopinta-alasta 25 % tulisi olla luomua vuoteen 2030 mennessä. Pro Luomu kysyi suurimpien puolueiden kärkiehdokkailta, miten heidän mielestään luomun tuotantoa ja kulutusta pitäisi kehittää.

”Tällä hetkellä luomutuotannon osuus EU:n ruoantuotannosta on vähän vajaa 10 %. Olen jo kymmenisen vuotta sitten esittänyt, että luomutuotannon osuus tulisi olla 40–60 % EU:n ruoantuotannosta vuoteen 2050 mennessä. Näen luomutuotannon lisäämisen merkityksen erittäin positiivisena ja tärkeänä”, sanoo Sirpa Pietikäinen, KOK.

Pietikäisen mielestä luomun tuotantoa ja kulutusta voidaan EU:ssa edistää esimerkiksi julkisten hankintojen kautta: muun muassa kuntien ja ruokapalveluiden tuottajien tulisi painottaa luomuruokaa tarjonnassaan.

”Sen sijaan, että meillä on erikseen ruoantuotantoa koskevaa maatalous-, elintarvike- ja ympäristöpolitiikkaa, tarvitsemme ruokapolitiikkaa, joka ottaisi huomioon ruoantuotannon näkökulmia. Näitä ovat esimerkiksi kemikalisaatio, omavaraisuus, terveys, monipuolisuus, paikallisuus, vastuullisuus ja kustannustehokkuus”, lisää Pietikäinen.

Pellolta pöytään -strategia koetaan tärkeänä puoluekannasta riippumatta

Haastatellut eurovaaliehdokkaat suhtautuvat Pellolta pöytään -strategiaan myönteisesti ja sen merkityksen nähdään jopa kasvavan. Kunnianhimon tasoa halutaan nostaa, ja toisaalta varmistaa, että kaikki maat pysyvät muutoksessa mukana. Kaiken kaikkiaan luomuviljelystä halutaan tehdä kannattavampaa, ja myös kuluttajien tietoisuutta halutaan lisätä.

”Pellolta pöytään -strategian tavoitteet ovat kannatettavia ja tavoitteiden edistäminen olisi hyvä myös seuraavalla kaudella. Tuottajan näkökulmasta luomutuotteiden viljelyn tulisi olla taloudellisesti vähintään yhtä kannattavaa kuin perinteisen viljelyn. Viljelijöitä voisi kannustaa luomun tuottamiseen lisäämällä luomuviljelyn tukia, ja kuluttajien tietoisuutta tulisi lisätä luomutuotannon ympäristövaikutuksien myönteisyydestä verrattuna perinteiseen tuotantoon”, sanoo Pirkko Ruohonen-Lerner, PS.

Myös Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Li Anderssonin mielestä Pellolta pöytään -strategian tavoitteet ovat tärkeä toteuttaa, jotta ympäristön tilaa saadaan parannettua maatalousympäristössä. ”Torjunta-aine- ja lannoiteriippuvuuden vähentäminen on eduksi. Lannoitteiden kohonnut hinta on osaltaan ajanut alkutuottajia entistä ahtaammalle, joten ympäristön, huoltovarmuuden ja tuottajien kannalta hyviä toimenpiteitä on tärkeää viedä eteenpäin. Myös tuotantoeläinten hyvinvointia on välttämätöntä parantaa. Ruuan tuottamisella on tultava toimeen ja ihmisillä on oltava varaa ruokaan”, sanoo Andersson.

Keskustan Elsi Kataisen mukaan EU:n vienninedistämiseen luomun osalta pitäisi panostaa entistä enemmän. ”Myös eurooppalaisen luomutuotannon parempi tunnistaminen olisi hyödyllistä; selkeät pakkausmerkinnät tuotteen alkuperästä ja sisällöstä sekä jäljitettävyys kannustaisivat kuluttajaa valitsemaan luomua. Jäsenmaiden välinen tiedonvaihto parhaista käytänteistä muun muassa hallinnon toimien osalta olisi myös arvokasta”, sanoo Katainen.

Kestävämpää kasvua ja luonnonmukaista tuotantoa maataloustuilla

Luomuviljely on merkittävä osa ratkaisua Euroopan maatalouden nykyisiin haasteisiin. SDP:n ja Vihreiden eurovaaliehdokkaat Ville Merinen ja Maria Ohisalo katsovat, että EU:n maataloustukijärjestelmä tarvitsee isoa uudistusta.

”EU:n maataloustukijärjestelmä tarvitsee suuren remontin. Nykyinen tukijärjestelmä ei ole kestävä ympäristön, eläinten tai maatalousyrittäjien kannalta. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen ja maatalouden kannattavuuden ja tuottavuuden kestävä kasvu tulee nostaa maataloustukijärjestelmän keskiöön. Vihreiden tavoitteena on laajentaa luomutuotannon käytäntöjen käyttöönottoa ja siirtää luomun hyviä käytäntöjä tavanomaiseen viljelyyn. Yksi tapa tähän on kehittää maataloustukien ympäristökorvausjärjestelmää, kuten ravinnekierron lisäämistä tai torjunta-aineiden välttämistä tukien”, sanoo Ohisalo.

Ville Merisen mukaan maatalouden päästöjen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä EU-politiikkakysymyksiä ensi kaudella. ”EU:n maataloussääntelyn ja tukien tulee edistää kestävää kasvua, ja maataloustukia tulee suunnata enemmän kasviperäisen ja luonnonmukaisen tuotannon tukemiseen sekä viljelijöiden lisäkoulutukseen. Jäsenmaiden välillä on isoja eroja luomun suosiossa, ja suomalaisille laadukkaille luomutuotteille voi olla merkittävää kysyntää EU:ssa”, sanoo Merinen.

Haastateltujen eurovaaliehdokkaiden kommentit löydät kokonaisuudessaan artikkelin lopusta.

Kantar Agri Oy toteutti Pro Luomun toimeksiannosta elokuussa 2023 Luomun kuluttajabarometri 2023 -tutkimuksen, johon vastasi 2318 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista sekä tammikuussa 2024 luomun menekinedistämiskampanjan seurantamittauksen, johon vastasi 1161 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Aineistot on painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Lisätiedot

Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi

Pasi Saarnivaara, Client Director, Kantar Agri Oy, puh. 043 824 1261, pasi.saarnivaara@kantar.com

Lue alta ehdokkaiden vastaukset kokonaisuudessaan:

Sirpa Pietikäinen, eurovaaliehdokas, Kokoomus

” Olen jo kymmenisen vuotta sitten esittänyt, että luomutuotannon osuus tulisi olla peräti 40–60 prosenttia EU:n ruoantuotannosta vuoteen 2050 mennessä. Näen luomutuotannon lisäämisen merkityksen erittäin positiivisena ja tärkeänä.”

”Pellolta pöytään -strategian merkitys tulee korostumaan seuraavalla vaalikaudella. Globaalit ruokajärjestelmät vastaavat noin kolmannesta kasvihuonekaasupäästöistä. Silti ruokajärjestelmien päästöihin ei olla puututtu tarvittavalla vakavuudella. Seuraavan Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen pitäisikin sisällyttää sekä Kunmingin-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehyksen sopimuksesta tulevat ennallistamistavoitteet että ilmastoneutraaliustavoitteet osana maatalouspolitiikan yleisiä velvoitteita ja tukirakenteita. Maataloustuottaja on tärkeä biopääoman hallitsija ja tarvitsemmekin enemmän monipuolisuutta kasvintuotantoon. Meidän tulisi lisätä hiiliviljelyä, viljelykiertoa, palkokasvien ja muiden proteiinipitoisten kasvisten viljelyä sekä lisätä yleisesti tukea ja edistää siirtymää kohti laajempaa ja monipuolisempaa kasvisten tuotantoa sekä kestävää ja myös ulkokasvatusta suosivaa lihantuotantoa. Kestävä ravinnetalous, parempi typenkierto sekä bio- ja kiertotalouden lisääminen parantavat ruoan terveellisyyttä, turvallisuutta, maatalouden ympäristöjalanjälkeä sekä Euroopan unionin strategista omavaraisuutta ruoantuotannossa.

Kaikkien edellä mainittujen tavoitteiden ja esitysten tulisi myös toimia uuden CAP:n ja CAP:n rahoituksen ohjaajina. Meidän tulee muuttaa koko maatalouden tuotantorakennetta, sillä nykyinen ruoantuotantomme on globaalisti kestämättömällä pohjalla. Velvoitteiden lisäksi tavoitteiden saavuttamista tulee tukea. Meidän tulisi siirtää osa EU- tasolla CAP:n eläinperäisen tuotannon tuista kasviperäisen ja luonnonmukaisen viljelyn tukemiseen.

Pellolta pöytään -strategialla voidaan tukea myös eurooppalaista omavaraisuutta lisäämällä erityisesti eurooppalaista kasvintuontantoa. Maataloutemme on tällä hetkellä liian riippuvainen öljystä. Tuontiöljyn sijaan meidän tulee hyödyntää aurinko- ja tuulivoimaa sekä omavaraista biokaasua maataloudessa. Tällä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia myös Euroopan hiilineutraaliustavoitteen toteutumiseksi. Myös lannoitteet ovat valtaosin tuonnin varassa ja iso osa niistä tulee Venäjältä. Minimoidaksemme tuontilannoitteiden käyttöä, meidän tulisi tehostaa orgaanisten ravinteiden kierrätystä. Kiertotalous tulisikin saada selkeästi ajatteluun ja toimintaan osaksi maataloutta.

Sen sijaan, että meillä on erikseen ruuantuotantoa koskevaa maatalous-, elintarvike- ja ymäristöpolitiikkaa, tarvitsemme ruokapolitiikkaa, joka ottaisi monipuolisesti huomioon ruuantuotannon näkökulmia. Näitä ovat esimerkiksi kemikalisaatio, omavaraisuus, terveys, monipuolisuus, paikallisuus, vastuullisuus ja kustannustehokkuus.

Tällä hetkellä luomutuotannon osuus EU:n ruoantuotannosta on vähän vajaa 10 prosenttia. Olen jo kymmenisen vuotta sitten esittänyt, että luomutuotannon osuus tulisi olla peräti 40–60 prosenttia EU:n ruoantuotannosta vuoteen 2050 mennessä. Näen luomutuotannon lisäämisen merkityksen erittäin positiivisena ja tärkeänä.

Luomun tuotantoa ja kulutusta voidaan EU:ssa edistää esimerkiksi julkisten hankintojen kautta. Näin ollen esimerkiksi kuntien tulisi painottaa luomuruokaa omassa tarjonnassaan, kuten esimerkiksi meillä Suomessa kouluruokailussa ja kunnan työpaikkaravintoloissa. Myös muut ruokapalveluiden tuottajat, kuten ravintolat pitäisi haastaa mukaan tarjoamaan enemmän luomu- ja kasvispainotteista ruokaa. Ravintoloissa syömämme herkullinen luomu- ja kasvisruoka edistäisi ihmisten taipumusta kokata myös omissa kodeissaan luomuruokaa. Myös lainsäädännöllä voidaan ohjata luomun tuotantoa ja kulutusta.

Luomuun liittyvää lainsäädäntöä voidaan kehittää joko Yhteisen maatalouspolitiikan kautta tai muilla komission esityksillä. Esimerkiksi komission jo poisvetämän torjunta-aineasetuksen tilalle tarvitaan uusi ehdotus, joka tukisi luonnonmukaisten kasvinsuojelukeinojen käyttöönottoa laajemmin.

Torjunta-aineasetukseen liittyen muulla maataloustuotannolla tulisi olla velvollisuus estää päästöjen kulkeutuminen luomutuotantoalueille. Tämä siis korostuu tilanteissa, joissa luomuviljelijän naapurina on perinteinen viljelijä. Päästöjen kulkeutumista voidaan estää tarpeeksi suurilla puskurivyöhykkeillä.

Luomuviljelyn kannalta meidän ei tulisi helpottaa muuntogeenisten kasvien viljelyä. Muuntogeenisten kasvien takia tarvitsemme yhä suurempia puskurivyöhykkeitä, jotta muuntogeenisten kasvien leviämistä luomuviljelysmaille voidaan ehkäistä.

Seuraavaan Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen pitäisi sisällyttää sekä Kunmingin- Montrealin luonnon monimuotoisuuskehyksen sopimuksesta tulevat ennallistamistavoitteet, että ilmastoneutraaliustavoitteet osana maatalouspolitiikan yleisiä velvoitteita ja tukirakenteita. Luomutuotanto on ympäristölle suotuisampi vaihtoehto, minkä vuoksi CAP:n tulisi uudistuksen jälkeen suosia luomutuotantoa ja muuta ympäristöystävällistä ruoantuotantoa.

Luomutuotannon määrän tavoite tulisi nostaa 40–60 prosenttia EU:n ruoantuotannosta vuoteen 2050 mennessä. Tätä varten tarvitsemme tukirakenteen muutosta siten, että EU:n tulisi sekä kehittää että lisätä tuotantotukea niille tuottajille, jotka muuttavat tuotantotapansa luomuksi siirtymäkauden aikana.”

Ville Merinen, eurovaaliehdokas, Sosiaalidemokraatit

”Luomutuotannon lisääminen on tärkeää, jotta EU:ssa voidaan tuottaa paitsi laadukkaampaa ja terveellisempää ruokaa, myös vähentää ruoantuotannon haitallisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin määrätietoisia toimia luonnonmukaisen tuotannon edistämiseksi ja luomuruoan kilpailuasetelman vahvistamiseksi.”

”Ruoantuotannon kestävyys on tärkeä eurooppalainen kysymys. Meidän tulee kyetä tuottamaan ruokaa kestävämmin ja eettisemmin. Pellolta pöytään -strategia on tärkeä, sillä Euroopassa tulee löytää entistä enemmän keinoja terveellisemmän, ilmaston ja ympäristön kannalta vähemmän haitallisia ruoantuotannon muotoja. Meidän tulee huolehtia sekä eurooppalaisten oikeudesta terveelliseen ravintoon sekä siitä, että Euroopan ruokaturvasta huolehditaan.

Ruoantuotantoa tulee kehittää luonnonmukaisempaan suuntaan, se on tärkeää paitsi ilmastolle ja luonnolle myös huoltovarmuusnäkökulmasta. Nykyinen ruokajärjestelmämme on mm. erittäin riippuvainen muualta tuoduista tuontantopanoksista, etenkin lannoitteista. Typensitojakasvien, kuten härkäpavun ja herneen systemaattinen hyödyntäminen osana viljelykiertoa voisi vähentää Suomen riippuvuutta edelleen Venäjältä tuoduista lannoitteista. Myös viljelijöiden kriisinsietokyky paranisi lannoitteiden hintavaihteluille altistumisen vähentyessä.

Luomutuotannon lisääminen on tärkeää, jotta EU:ssa voidaan tuottaa paitsi laadukkaampaa ja terveellisempää ruokaa, myös vähentää ruoantuotannon haitallisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin jäsenmaissa ja EU:ssa määrätietoisia toimia luonnonmukaisen tuotannon edistämiseksi ja luomuruoan kilpailuasetelman vahvistamiseksi. Muun muassa kysynnän lisääminen on tärkeää.

Julkisissa ruokahankinnoissa tulisi suosia kotimaista, luomua ja lähiruokaa ja mahdollisimman kasvispainotteista ruokaa. Täytyy löytää keinoja siihen, että luomuruoka olisi kuluttajille hinnaltaan saavutettavaa, sillä kaikilla tulisi olla oikeus terveelliseen ruokaan. Nyt usein ostopäätöksen joutuu tekemään hinnan perusteella, eikä esimerkiksi suurella osalla suomalaisia lapsiperheitä ole varaa ostaa luomuruokaa, etenkään nykyisen kiristyvän kotimaan talouspolitiikan aikana.

Maatalouden päästöjen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä EU-politiikkakysymyksiä ensi kaudella. Haluan olla mukana edistämässä etenkin kasvispohjaisen ruoantuotannon tukemista. Isossa kuvassa kaiken EU:n maataloussääntelyn ja tukien tulee edistää kestävää kasvua, jonka pohjalta vastataan tulevaisuuden haasteisiin. EU:n maataloustukia tulee suunnata enemmän kasviperäisen ja luonnonmukaisen tuotannon tukemiseen ja viljelijöiden lisäkoulutukseen. Jäsenmaiden välillä on isoja eroja luomun suosiossa, ja suomalaisille laadukkaille luomutuotteille voi olla merkittävää kysyntää EU:ssa.”

Maria Ohisalo, eurovaaliehdokas, Vihreät

”EU:n maataloustukijärjestelmä tarvitsee ensisijaisesti suuren remontin. Jotta luomutuotanto voisi olla merkittävä osa ruoantuotannon kestävyysmurrosta, sitä on edistettävä ja tuettava. Tukipolitiikalla on varmistettava, että luomuun siirtymisen kannusteet ovat kunnossa.”

”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) myötä EU on ottanut käyttöön keskeisiä ilmastokriisin ja luontokadon torjuntatoimia viimeisen viiden vuoden aikana. Edistys on myönteinen asia, mutta nykyiset tavoitteet eivät vielä riitä: kunnianhimoa on nostettava ja on varmistettava, että kaikki pysyvät mukana ja etteivät tavoitteet vesity toimeenpanovaiheessa.

EU:n maataloustukijärjestelmä tarvitsee ensisijaisesti suuren remontin. Nykyinen tukijärjestelmä ei ole kestävä ympäristön, eläinten tai maatalousyrittäjien kannalta. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen ja maatalouden kannattavuuden ja tuottavuuden kestävä kasvu tulee nostaa maataloustukijärjestelmän keskiöön. Vihreiden tavoitteena on laajentaa luomutuotannon käytäntöjen käyttöönottoa. Haluamme siirtää luomun hyviä käytäntöjä myös tavanomaiseen viljelyyn. Yksi tapa tähän on kehittää maataloustukien ympäristökorvausjärjestelmää, kuten ravinnekierron lisäämistä tai torjunta-aineiden välttämistä tukien.

Jotta lumutuotanto voisi olla merkittävä osa ruoantuotannon kestävyysmurrosta, sitä on edistettävä ja tuettava. Luomutuotannon lisääminen vähentää typpipäästöjä ilmakehään ja vesistöihin sekä vähentää riippuvuutta ulkomailta tuotavista lannoitteista. Tukipolitiikalla on varmistettava, että luomuun siirtymisen kannusteet ovat kunnossa. Lisäksi luomun sertifiointikäytäntöjä tulee keventää, luomutuotannon tutkimus- ja kehitysresurssien riittävyys pitää turvata sekä luomuruoan osuutta lisätä julkisissa hankinnoissa. Tärkeä paikka vaikuttaa on esimerkiksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevan kauden valintoihin vaikuttaminen.”

Elsi Katainen, eurovaaliehdokas, Keskusta

”EU:n vienninedistämiseen luomun osalta pitäisi panostaa entistä enemmän. Myös eurooppalaisen luomutuotannon parempi tunnistaminen olisi hyödyllistä; selkeät pakkausmerkinnät tuotteen alkuperästä ja sisällöstä sekä jäljitettävyys kannustaisivat kuluttajaa valitsemaan luomua.”

”Pellolta pöytään -strategian lähtökohta ja tavoite tarkastella elintarvikeketjua kokonaisuutena ja sen siirtymästä kestävämpiin toimiin on erittäin tärkeä. Tavoitteet ovat kannatettavia, kunhan jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat otetaan huomioon. Esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin lisääminen sekä kasvinsuojeluaineiden vähentäminen edes nykyisten direktiivien vaatimalle tasoille maissa, joissa toimia ei ole aktiivisesti tehty, olisi suotavaa.

Nykyisellä kaudella Pellolta pöytään -strategiasta jäi moni aloite julkaisematta. Ensin koronapandemia ja sen jälkeen Ukrainan sota aiheuttivat haastetta myös EU:n päätöksenteolle. Tulevalla kaudella olisi tärkeä panostaa siihen, että aloitteita tehtäessä kattava vaikutustenarviointi aloitteista on tehty ja kestävyyden kaikki pilarit otetaan huomioon, jotta myös taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset huomioidaan. Siirtymä on tehtävä taloudellisesti kannattavasti ja tuottajille reilusti.

Tavoite on kova, sillä tällä hetkellä EU:n luomuala on vain alle 10 prosenttia. Luomulle on nyt ja tulevaisuudessakin kysyntää, mutta valitettavasti sen kulutus näyttää ainakin hetkellisesti laskeneen. Selkeät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi puuttuvat eikä markkinoita kasvavalle luomutarjonnalle näyttäisi tällä hetkellä olevan. Luomutuotteiden menekkiä haastaa korkeamman hinnan lisäksi luottamuksen ja tiedon puute, ja sen lisäämiseksi kuluttajatiedon lisääminen kaikkialla Euroopassa olisi tärkeää.

Lisäksi julkisten hankintojen kohdistuminen luomuun ja ammattikeittiöiden luomun käytön lisääminen vahvistaisivat kulutusta ja myös tuottajahintaa. Toki sen käyttö vaatii elintarvikkeiden jalostajilta enemmän ja laajempaa repertuaaria, sillä yksityistalouksien vaatimukset mm. pakkauskokojen suhteen ovat erilaisia kuin ammattikeittiöiden. Luomun jalostusasteen nostaminen lisäisi myös markkinoita.

Uudet EU-tason luomutuotannon säännöt tulivat voimaan vuoden 2022 alussa. Niiden toimeenpanoa ja toimivuutta on arvioitava jatkuvasti. Moni viljelijä on todennut luomuun siirtymisen ja luomutuotannon ehtojen olevan huomattavan tiukat ja niiden noudattaminen koetaan haastavaksi. Myös raskas byrokratia ja valvonta kuormittaa. Jäsenmaiden välinen tiedonvaihto parhaista käytänteistä mm. hallinnon toimien osalta olisi arvokasta.

EU:n vienninedistämiseen luomun osalta pitäisi panostaa entistä enemmän. Myös eurooppalaisen luomutuotannon parempi tunnistaminen olisi hyödyllistä; selkeät pakkausmerkinnät tuotteen alkuperästä ja sisällöstä sekä jäljitettävyys kannustaisivat kuluttajaa valitsemaan luomua.”

Pirkko Ruohonen-Lerner, eurovaaliehdokas, Perussuomalaiset

”Tuottajan näkökannalta luomutuotteiden viljelyn tulisi olla taloudellisesti vähintään yhtä kannattavaa kuin perinteisen viljelyn. Viljelijöitä voisi kannustaa luomun tuottamiseen lisäämällä luomuviljelyn tukia.”

”Pellolta pöytään -strategian tavoitteet ovat kannatettavia ja tavoitteiden edistäminen olisi hyvä myös seuraavalla kaudella. Tuottajan näkökannalta luomutuotteiden viljelyn tulisi olla taloudellisesti vähintään yhtä kannattavaa kuin perinteisen viljelyn. Viljelijöitä voisi kannustaa luomun tuottamiseen lisäämällä luomuviljelyn tukia. Luomutuotteiden ja perinteisesti viljeltyjen/kasvatettujen tuotteiden hintaero ei saisi olla liian suuri, koska monille kuluttajille kuitenkin ostopäätökseen vaikuttaa merkittävästi tuotteen hinta. Kuluttajien tietoisuutta tulisi lisätä luomutuotannon ympäristövaikutuksien myönteisyydestä verrattuna perinteiseen tuotantoon. Luomun oikeanlainen brändäys voisi lisätä kuluttajien kiinnostusta.

EU:ssa on sovellettu uutta luomuasetusta 1.1.2022 alkaen. Asetusmuodosta johtuen se on voimassa sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa, ja liikkumavaraa kansalliselle lainsäädännölle on erittäin vähän. Jos EU:n luomuasetus ei palvele tarkoitustaan, tulisi sitä pyrkiä päivittämään. Parlamentti voi tehdä tähän pyrkivän oma-aloitemietinnön, mutta varsinaisen lainsäädäntöehdotuksen on tultava Euroopan komissiolta, minkä jälkeen se etenee parlamentin ja neuvoston käsittelyyn.”

Li Andersson, eurovaaliehdokas, Vasemmistoliitto

”Pellolta pöytään -strategian tavoitteet on tärkeä toteuttaa, jotta ympäristön tilaa saadaan parannettua maatalousympäristössä.”

”Torjunta-aine- ja lannoiteriippuvuuden vähentäminen on eduksi. Lannoitteiden kohonnut hinta on osaltaan ajanut alkutuottajia entistä ahtaammalle, joten ympäristön, huoltovarmuuden ja tuottajien kannalta hyviä toimenpiteitä on tärkeää viedä eteenpäin. Myös tuotantoeläinten hyvinvointia on välttämätöntä parantaa. Ruuan tuottamisella on tultava toimeen ja ihmisillä on oltava varaan ruokaan.

Luomua on mahdollista tukea esimerkiksi julkisissa hankinnoissa sen osuutta lisäämällä. Ammattikeittiöissä ja joukkoruokailuissa on potentiaalia lisätä kasvipohjaisen ja luomuruuan osuutta. Luomutarkastusmaksujen nousu Suomessa ja EU:ssa vaikuttaa negatiivisesti luomun tuottamisen kannattavuuteen.

Luomutuottajilta tulleiden kokemusten perusteella luomun ehdot pitäisi käydä läpi ja selkeyttää. Esimerkiksi tämän CAP-kauden uutuus edellyttää myyntikasveja 30 prosentilla pinta-alasta joka vuosi, kun aiemmalla kaudella 30 prosentin tuli toteutua keskiarvoisesti viiden vuoden aikana. Tämä mahdollisti paremman reagoimisen markkinatilanteeseen. Tätä vaatimusta tulisi tarkastella.”
          

”Matkalla kohti kestävämpää Eurooppaa – Luomu on osa ratkaisua” -kampanja on EU:n luomun menekinedistämishanke, jossa viestitään uudella tavalla luomun hyödyistä ympäristölle ja eläinten hyvinvoinnille. Hanketta toteuttavat Suomessa Pro Luomu ry, Ruotsissa Organic Sweden, Alankomaissa Bionext ja Belgian Flanderissa BioForum.

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) kantaa. Euroopan unioni ja avustuksen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.