EU:n komissiolta odotetaan näinä päivinä päätöstä glyfosaatin jatkosta: torjunta-aineen käyttölupa EU:ssa on katkolla kesäkuun lopussa. Komissio on kannattanut luvan jatkamista, mutta useat jäsenmaat ovat vastustaneet sitä, sillä aineella epäillään olevan haitallisia terveysvaikutuksia.
Suomi kannattaa torjunta-aineen jatkolupaa sillä perusteella, että markkinoilla ei ole sitä korvaavaa kemikaalia. Glyfosaatilla torjutaan Suomessa ensisijaisesti juolavehnää; etenkin suorakylvettyjen peltojen viljelyn pelätään vaikeutuvan, jos aineesta pitää luopua. Vuonna 2014 glyfosaattia myytiin Suomessa noin 700 tonnia (lähde: Tukes/kasvinsuojeluaineiden myyntitilastot).
Luomutuotannossa glyfosaattia ei käytetä, kuten ei muitakaan rikkakasvien torjunta-aineita. Luomupelloilla rikkoja torjutaan pitämällä huolta pellon kasvukunnosta sekä käyttämällä mekaanisia menetelmiä kuten kultivointia tai äestystä. Tavoitteena on luoda pellolle sellaiset olosuhteet, että rikkakasvit eivät saa etulyöntiasemaa viljelykasveihin nähden.
Luomupellolla rikkoja torjutaan monin keinoin
Luomukasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen Luomuliitosta kertoo, että pellon hyvä kasvukunto on luomuviljelyn perusta: se antaa viljelykasveille vahvat eväät myös kilpailuun rikkoja vastaan. Hyväkuntoinen peltomaa on kuohkeaa ja hapekasta, sen vesitalous on hyvä ja kasvien saatavilla on riittävästi ravinteita.
– Myös aluskasvit auttavat rikanhallinnassa, esimerkiksi englanninraiheinä kilpailee samoista kasvupaikoista juolavehnän kanssa. Samoin seosviljely on yleensä kilpailukykyisempi kuin yhden lajin viljely, sillä seos tuo pellolle peittävyyttä ja estää rikkoja kasvamasta, Vihonen tarkentaa.
Seuraava askel luomupellon rikantorjunnassa ovat mekaaniset ratkaisut kuten niittäminen ja pellon muokkaus kultivaattorilla, joka nostaa rikkakasvin juuret ylös. Niin ikään kyntäminen on luomussa yksi tärkeimmistä keinoista torjua juolavehnää.
Vihonen korostaa luomuun olennaisesti kuuluvan viljelykierron merkitystä: se edistää pellon kasvukuntoa ja auttaa pitämään rikat kurissa. Yksipuolinen viljely eli saman kasvin kasvattaminen pellolla vuodesta toiseen sen sijaan vahvistaa rikkakasvien menestystä.
– Se onnistuu tavanomaisessa tuotannossa tällä hetkellä, koska siellä saa käyttää kemikaaleja, Vihonen toteaa.
Vaikutukset mikrobeihin arveluttavat
Glyfosaatti on EU:ssa vastatuulessa etenkin siksi, että WHO luokitteli sen viime vuonna todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Professori Kari Saikkonen Lukesta toteaa, että aineen terveysvaikutukset on syytä selvittää, mutta myös sen ympäristöriskit pitäisi tutkia nykyistä tarkemmin. Tutkijoita arveluttavat erityisesti glyfosaatin vaikutukset elinympäristömme mikrobistoon.
– Glyfosaatin vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se katkaisee kasvien ns. sikimaatti-kierron. Ainetta on pidetty turvallisena selkärankaisille sillä perusteella, että meillä tätä kiertoa ei ole. Monilla bakteereilla ja sienillä se kuitenkin on, Saikkonen taustoittaa.
Esimerkiksi maaperä on täynnä sieniä ja bakteereja, jotka pitävät huolta maan rakenteesta; niin ikään ihmisten ja eläinten iholla ja suolistossa elää lukemattomia hyödyllisiä mikrobeja. Niillä on tärkeä rooli sekä ihmisen että ympäristön hyvinvoinnin ylläpitäjinä.
Glyfosaatti säilyy Suomen oloissa pitkään
Lisäksi Suomessa on todettu, että pohjoisissa oloissamme glyfosaatti säilyy maaperässä huomattavasti pidempään kuin aiemmin on kuviteltu. MTT:n eli nykyisen Luken tutkimuksissa on osoitettu, että aineen jäämiä voi löytyä maaperästä vielä vuosien jälkeenkin ruiskutuksesta.
– Tuotepakkausten mukaan glyfosaatin varoaika on kaksi viikkoa, minkä jälkeen sen pitäisi hajota itsestään. Suurin osa valmistajien testauksista on kuitenkin tehty laboratoriossa tai ihan eri ympäristöoloissa kuin Suomessa, professori Saikkonen selventää.
Hän korostaa, että glyfosaatin terveys- ja ympäristövaikutuksia olisi tutkittava enemmän, jotta mahdollisista riskit tunnistettaisiin paremmin. Tällä hetkellä Turun yliopistossa tutkitaan glyfosaatin epäsuoria vaikutuksia maaperään ja erilaisiin eliöihin, ja Luke selvittää aineen kulkeutumista ja säilymistä maaperässä.
Lisätietoja: kasvinsuojelun asiantuntija Erkki Vihonen, Luomuliitto, puh. 040 936 0377 ja professori Kari Saikkonen, Luke, puh. 029 532 6510
Lisätietoja glyfosaatista Tukesin sivuilla
