ScanStockPhoto_image_2558_web

Suomalaisluomua kannattaisi puskea Venäjän markkinoille

Suomesta viedään luomua arviolta alle kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa, kertoo Pro Luomun teettämä selvitys, joka julkistettiin torstaina Helsingissä järjestetyssä luomuvientiseminaarissa.

Suomalaisluomun tärkeimmät vientimaat ovat nyt Tanska, Ruotsi, Saksa ja Ranska, mutta jatkossa kiinnostavin suunta on Venäjä.

Euroopan suurin luomumarkkina-alue on Saksa, joka vastaa noin kolmanneksesta maanosan yhteensä 21,5 miljardin euron luomukulutuksesta. Luomuvientiselvityksen laatinut luomuviennin asiantuntija Erkki Pöytäniemi Organic Food Finlandista toteaa, että Saksan luomumarkkinat ovat kuitenkin erittäin kilpaillut. Hän arvioi, että suomalaisten luomuviejien olisi jatkossa hyvä katsoa erityisesti itään.

– Venäjän luomumarkkinat ovat vasta muodostumassa, mutta kasvu on kovaa. Suomalaisten kannattaisi ottaa markkinat nyt haltuun etenkin Pietarin alueella, ennen kuin esimerkiksi tanskalaiset suuret elintarvikeyritykset tekevät sen, Pöytäniemi sanoo.

Venäjän luomumarkkinat vuonna 2012 olivat 115 miljoonaa euroa, mutta ne kasvavat arviolta noin 15 % vuosivauhdilla. Pöytäniemen mukaan maassa olisi kysyntää etenkin luomumeijeri- ja luomutuoretuotteille. Hän muistuttaa, että Venäjällä suomalaistuotteilla on jo entuudestaan hyvä maine ja logistiikkaetu.

Helpoin pääsy itänaapurin luomumarkkinoille olisi suurilla suomalaisyrityksillä, jotka jo vievät tavanomaisia elintarvikkeita Venäjälle. Pk-yritysten tie voisi kulkea maassa toimivien suurten suomalaisten kauppaketjujen kautta.

Luomutuotantoa tarvitaan lisää

Tällä hetkellä suomalaisen luomuviennin kasvun suurin este on se, että kotimaista luomua ei ole saatavilla riittävästi. Pöytäniemen selvityksen mukaan sekä luomuviljan, luomutuoretuotteiden ja -marjojen että luomukotieläintuotteiden tuotantoa tarvittaisiin lisää.

Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila toteaa, että luomuvientinäkymien kartoittaminen on nykyisestä raaka-ainepulasta huolimatta tarpeen. Hallituksen luomuohjelman tavoitteena on, että 20 % Suomen peltopinta-alasta on luomua vuonna 2020.

– Yksittäisille yrityksille kotimaan luomumarkkinat eivät välttämättä ole riittävät, jotta ne lähtisivät mukaan luomuliiketoimintaan. Vienti ja sen kautta tavoitettavat suuremmat markkinat voivat motivoida yrityksiä kehittämään luomutuotteita, mikä edesauttaa myös kotimaan luomumarkkinoiden kehittymistä, Kottila sanoo.

Luomukauraa ja kirjava kattaus muuta  

Luomutuotteita vie Suomesta tällä hetkellä noin 60 yritystä, joista 4–5 vastaa suurimmasta osasta vientiä. Ykkösartikkeli on jo pitkään ollut luomukaura ja siitä jalostetut tuotteet kuten hiutaleet ja jogurttityyppinen kauravälipala. Luomuviennistä noin viidesosa on raaka-aineita, enimmäkseen viljaa.

Muita Suomesta vietäviä luomutuotteita ovat esimerkiksi ruis-, vehnä- ja perunajauho, leipä, ruislastut, luonnonmarjat, laktoositon maito, lakritsa, suklaa, rypsiöljy sekä eksoottisempina tuotteina shiitakesienet ja koivumahla. Vientivalikoima on siis laaja, mutta volyymit vähäisiä.

Pöytäniemi toteaa, että suomalaisen luomuviljan menekki maailmanmarkkinoilla on perustunut hyvään hinta-laatu-suhteeseen. Hintaetu on kuitenkin menetetty, ja jatkossa luomuviennissä olisi satsattava enemmän tuoteinnovaatioihin ja erilaistamiseen.

– Keskipitkällä aikavälillä Suomen luomuvienti painottunee kotieläintuotteisiin, joiden tuottamiseen meillä on hyvät luontaiset edellytykset. Tämä kuitenkin edellyttää luomukotieläintuotannon voimakasta lisääntymistä, sillä tällä hetkellä tarjonta ei kata edes kotimaan kysyntää, hän pohtii.

Tuotteet jalostettava nykyistä pitemmälle

Suomalaiselle luomuviennille on kasvupotentiaalia myös nykyisissä päävientimaissa sekä Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä. Esimerkiksi Saksassa on pulaa luomukananmunista, ja Kaukoidän luomukysyntä kokonaisuudessaan on kasvussa.

Pöytäniemen mukaan luomulle kannattaisi etsiä vientimahdollisuuksia muun muassa pohjoismaisen päivittäistavarakaupan private label -markkinoilta; sekä Tanskassa että Ruotsissa kauppaketjuilla on jo paljon PL-luomutuotteita. Keskieurooppalaiset luomubränditukkurit ottavat PL-valikoimaansa myös erikoisempia ja pienempiä luomutuotteita.

– Luomutuotteiden jalostusasteen nostaminen on viennissä tarpeen. Hyviä tapoja ovat esimerkiksi jonkin uuden innovaation tuominen entuudestaan tuttuun konseptiin kuten ruissipsit, tai free-from-tuotteet kuten laktoosittomat ja gluteenittomat luomutuotteet. Marjoista kannattaa kehittää uusia tuotteita, sillä perusmehu- ja hillomarkkinat ovat jo täynnä, Pöytäniemi hahmottelee.

Luomuvienti voisi jopa kymmenkertaistua

Erkki Pöytäniemen laskelmien mukaan Suomen vuotuinen luomuvienti voisi markkinanäkymien valossa nousta parhaimmillaan jopa sataan miljoonaan euroon, josta puolet olisi luomumeijerituotteita. Luomuviljan ja -viljatuotteiden vienti voisi olla noin 15–16 miljoonaa ja luomulihatuotteiden 14 miljoonaa euroa.

Luomukananmunien sekä tuoreiden luomumarjojen ja -vihannesten vienti voisi enimmillään olla yhteensä kymmenen miljoonaa euroa. Suomalaisten kauppaketjujen kautta Venäjälle ja Baltiaan voisi mennä luomuelintarvikkeita niin ikään kymmenellä miljoonalla eurolla.

– Lukujen toteutuminen edellyttäisi sekä johdonmukaista luomutuotannon ja -viennin edistämistä julkiselta puolelta että strategisten luomun ja luomuviennin kehittämiseen tähtäävien valintojen tekemistä yritystasolla, Pöytäniemi korostaa.

Hän ehdottaa selvityksessään useita toimenpiteitä suomalaisen luomuviennin edistämiseksi. Luomutuotannon lisäämistä tukevien toimien lisäksi hän esittää, että elintarvikesektori laatisi yhteisen kansallisen luomuvientistrategian, Pro Luomun yhteyteen perustettaisiin luomuviennin edistämishanke ja Suomi käynnistäisi EU-rahoitteisen luomun menekinedistämishankkeen Venäjällä.

Luomun vientipotentiaalin kartoitusta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Vientiseminaarin esitykset löytyvät täältä.

Lisätietoja: Erkki Pöytäniemi/Organic Food Finland, puh. 050 550 5225 ja toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry, puh. 040 581 9252