Ruohonen-Lerner: Pienet ympäristöteot – suuri merkitys

Elintason nousu maailmalla on muuttanut ihmisten ruokavaliota lihapainotteisemmaksi. Suomalainen syö keskimäärin 76 kiloa lihaa vuodessa, mutta kiinalaisenkin kulutus on jo runsaat 60 kiloa.

PIRKKO RUOHONEN-LERNERTeksti: Pirkko Ruohonen-Lerner, kansanedustaja, PS

Liha on ongelmallista ravintoa ilmaston kannalta. Lihalaatujen ilmastovaikutukset vaihtelevat: vähiten kuormittaa broilerinliha, eniten naudanliha. Kasvissyönnin terveysvaikutukset ovat suotuisat, ja lisäksi se on hyvä tapa edistää ympäristön hyvinvointia ja hillitä ruokakriisiä.

Uutiset tuotantoeläinten kohtelusta ovat saaneet yhä useamman miettimään, onko lihalle todella tarvetta. Moni kuluttaja olisi mielellään valmis maksamaan eläinten paremmasta kohtelusta, mutta luomulihan tuotanto on rajallista siitä aiheutuvien korkeiden kustannusten vuoksi.

Luomutuotteiden kysyntä on viime vuosina kasvanut Suomessa. Huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista sekä tehotuotannon ympäristövaikutuksista on monelle kuluttajalle syy ostaa luomua. Toivonkin, että luomutuotantoa edistetään nykyistä enemmän.

Meillä on valtioneuvoston periaatepäätös Kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Sen mukaan keittiöissä ja ruokapalveluissa on hankittava ravitsemussuositusten mukaista sekä luonnonmukaisesti tuotettuja, kasvispainotteisia tai sesonginmukaisia elintarvikkeita. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruuasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Valtioneuvosto suosittelee, että kaikki muut julkiset hankintayksiköt noudattavat edellä mainittuja periaatteita ja tavoitteita. Tavoite on kannatettava, mutta pelkillä suosituksilla ei pitkälle pötkitä.

Periaatepäätöksen mukaan julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Suomessa Jyväskylä on ollut tässä suhteessa edelläkävijöitä. Vaajakummun koulun tähderuokakokeilu sai hyvän vastaanoton samoin kuin Keljon vanhusten palvelutalon kokeilu, jossa tarjottiin euron lounaita kaikille talossa vierailulla olleille ja naapuruston asukkaille.

Myös tulevien sukupolvien tulisi saada nauttia mahdollisimman puhtaasta luonnosta, ja sen eteen jokaisen tulisi kantaa kortensa kekoon. Itse syön pääasiallisesti kasvisruokia ja vältän lihansyöntiä. Omissa elintavoissani pyrin myös ostamaan ja kuluttamaan mahdollisimman vähän. Pienet ympäristöteot ovat osa arkeni rutiineja. Itselleni turhien tavaroiden ja vaatteiden kierrättäminen on helppo ja hauskakin elämäntapa.

Olen erityisen innostunut kompostoinnista, jota olen harrastanut noin 20 vuotta. Palkaksi työstäni saan pihaani kuohkeaa, mustaa multaa, jossa on runsaasti lieroja. Kodin jäteastiaa ei tarvitse tyhjentää kuin kerran kuukaudessa, mikä säästää myös jätehuollon kustannuksia. Suosittelen näitä pieniä ympäristötekoja kaikille kansalaisille. Lähes kaiken jätemateriaalin kierrätys ja hyödyntäminen energiana on mahdollista, jos vain tahtoa löytyy.

Yksilötasolla pienetkin arjen valinnat ovat merkityksellisiä. Hyvät valinnat tulee tehdä ihmisille riittävän helpoiksi; esimerkiksi lasia ja metallia kyllä viedään keräykseen, kunhan vain keräysastiat löytyvät tarpeeksi läheltä kotia. Myös yleisellä asenneilmapiirillä on suuri merkitys ihmisten valintoihin. Emme saa maksattaa luonnonvarojen liikakäyttöä tulevilla sukupolvilla. On tärkeää, että kestävän kehityksen mukaiseen elämään kannustetaan ja opetetaan jo päiväkodeissa, kouluissa ja kodeissa.

Kirjoitus on osa Pro Luomun Eurovaalit 2014 -sarjaa, jossa suurimpien suomalaispuolueiden euroehdokkaat kertovat näkemyksiään luomusta ja ruoasta. Kirjoitusten näkökulma ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia.