Kuva: Rodeo/Petri Jauhiainen

Luomusyysviljojen kriittisin hetki koittaa keväällä

Pitkään jatkunut lauha alkutalvi kidutti kasveja, myös syksyllä kylvettyjä luomuviljoja.

Marras-joulukuun lyhyttä pakkaskautta lukuun ottamatta lämpötilat pysyttelivät lähes koko Suomessa plussalla pitkälle tammikuuhun. Kasveille lumeton alkutalvi merkitsi sitä, että niiden soluhengitys jatkui tavanomaista pidempään, mikä kulutti kasvien keräämiä energia- eli sokerivarastoja.

Asiantuntija Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomesta toteaa, että luomusyysviljat näyttivät vielä viime viikolla ennen lumentuloa vihreiltä ja eläviltä. Niiden selviämisen kannalta ratkaisevin aika on kuitenkin vasta edessä.

– Kriittisin hetki on keväällä, kun maa on yhä jäässä mutta aurinko on jo sulattanut lumet pelloilta. Viljojen kasvuun tarvitsemat sokerit ovat silloin vähissä, ja niistä voi tulla pulaa, Partanen sanoo.

Tiken ennakkotietojen mukaan luomuruista kylvettiin Suomessa viime syksynä yhteensä 4 900 hehtaarille ja luomuvehnää 1 200 hehtaarille. Kummankin luomusyysviljan kylvöala lisääntyi huomattavasti edellissyksystä: rukiin kylvöala kasvoi kasvoi noin 50 prosenttia ja vehnän lähes tuplaantui.

Vain vähän muokattu pelto pärjää paremmin

Kevättuulet voivat lisätä taimettuvien kasvien haihduntaa lehdistä, jolloin kasvien juuret saattavat altistua kuivumiselle. Partanen huomauttaa, että syksyllä vähemmälle muokkaukselle jätetty viljapelto on näissä oloissa parempi kasvuympäristö kuin hienojakeiseksi muokattu peltomaa.

– Hienoksi muokattu pelto liettyy ja tiivistyy helposti, ja sen pintaan muodostuu vesilammikoita. Sen sijaan vähemmän muokattu, kokkareinen peltomaa imee veden paremmin. Lisäksi karkeajakeinen maa murenee kasvien juurille ja suojaa niitä, hän selventää.

Peli ei välttämättä ole menetetty liettyneillä syysviljapelloillakaan.  Partanen neuvoo kokeilemaan pellon ilmaamista keväällä siinä vaiheessa, kun lumet ovat sulaneet mutta aamupakkaset vielä pitävät maan pinnan kohmeessa. Työ pitää tehdä aivan aamuvarhaisella, ennen kuin kevätpäivän aurinko ehtii pehmentää pellon.

– Traktorin rikkaäkeellä voi kokeilla ajaa kevyesti raapaisten pintaa sen verran, että maahan pääsee ilmaa. Sama konsti toimii myös nurmilla, jos pellon pinta näyttää liettyneen, hän opastaa.

Lumihomeen uhka vähenee

Esa Partanen arvioi, että lumihome ei ainakaan vielä uhkaa pahasti luomusyysviljoja. Sienitaudin aiheuttamat vahingot voivat jäädä vähäisiksi, jos lumipeitteinen ajanjakso ei jatku keväällä kovin pitkään. Tällöin tauti ei ehdi iskeä kasvustoihin.

Partanen muistuttaa, että myös tavanomaisessa tuotannossa olevat syysviljapellot ovat lumihomeen suhteen samassa tilanteessa.

– Jos tavanomaisella pellolla on tehty talvituhoruiskutukset syksyllä oikeaan aikaan, niiden teho säilyy. Ruiskutuksia ei kannata enää tehdä. Nyt niistä ei ole mitään hyötyä, hän korostaa.

Kuva: Rodeo/Petri Jauhiainen