IMG_7606_vaakas

Luomuelintarvikepäivä nosti mikrobit pöydälle

– Huolehtikaan hyvin luomun brändistä! Se on äärettömän arvokas ja sitä kannattaa vaalia, totesi emeritusprofessori Tari Haahtela HUS:n Iho- ja allergiasairaalasta puhuessaan Luomuelintarvikepäivässä.

Allergioihin ja niiden syntyprosessiin perehtynyt emeritusprofessori muistutti yleisölleen mikrobien merkityksestä ihmisen terveydelle. Hän käänsi päälaelleen yleisen kuvitelman bakteerien haitallisuudesta ihmisille.

Tari Haahtela

Emeritusprofessori Tari Haahtela

– Ympäristömme mikrobeista 99 % on hyviksiä ja vain 1 % pahiksia eli taudinaiheuttajia. Kaikkein merkittävin terveydelle on suolistomikrobisto, sillä se on läheisessä yhteydessä immuunijärjestelmään, Haahtela taustoitti.

Pro Luomun järjestämä Luomuelintarvikepäivä pidettiin tänä vuonna 1.10. Helsingissä. Toista kertaa järjestetty tapahtuma keräsi yli 180 luomun ja elintarvikealan asiantuntijaa Vanhalle Ylioppilastalolle.

Mikrobiston älykäs elatusalusta

Tari Haahtelan mukaan lääketieteessä on käsillä paradigmanmuutos: kun aiemmin tutkittiin taudinaiheuttajia ja kehitettiin lääkkeitä niitä vastaan, nyt huomio kohdistuu mikrobiston suojaaviin elementteihin.

Emeritusprofessori muistutti, että ihmisen elimistössä on noin 1,5 kiloa mikrobeja. Kehomme solumäärästä vain kymmenesosa on omiamme, loput kuuluvat mikrobeille.

– Ihminen on vain älykäs elatusalusta mikrobien fantastiselle maailmalle, hän kuvaili.

Tapettu ruoka ei inspiroi puolustusta

Haahtela kertoi, että suolistomikrobiston muutosten epäillään nyt olevan monien nykyajan terveysongelmien kuten allergioiden, keliakian, diabeteksen, ylipainon ja jopa nuoruusiän masennuksen ja Altzheimerin taudin yleistymisen taustalla. Syynä yksinkertaisesti se, että elämme liian steriiliä elämää.

– Syömme ja juomme tapettua ruokaa, josta kaikki elävät mikrobit on siivottu pois. Jopa lasten hiekkalaatikoille tuodaan steriloitua hiekkaa, Haahtela kummeksui.

Bakteerikammolla on seurauksensa. Liian vähäisen mikrobialtistuksen takia nykyihmisen elimistö ei osaa enää tehdä eroa vaarallisen ja vaarattoman ärsykkeen kuten siitepölyn välillä. Haahtela muistutti, että pikkulapset eivät laita suuhunsa kaikkea mitä eteen sattuu tyhmyyttään, vaan viisauttaan – biologian ohjaamina.

– Mitä suurempi ympäristön biodiversiteetti, sitä enemmän mikrobeja iholla ja muualla elimistössä, ja sitä parempi ihmisen vastustuskyky, emeritusprofessori tiivisti.

IMG_7565_s

Haahtelan esitys kiinnosti Luomuelintarvikepäivän runsaslukuista yleisöä.

Se todellinen SOTE-uudistus

Tari Haahtela totesi, että todellinen SOTE-uudistus olisi ottaa askel sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. Tässä askelessa elimistön mikrobistolla on todennäköisesti tunnettua suurempi merkitys.

– Suomalaisista nuorista esimerkiksi siitepölyallergiaa sairastaa 25 %. Jos emme tunne syitä, jotka johtavat tähän ja muihin kroonisiin sairauksiin, lasku kansanterveydelle tulee olemaan korkea, hän ennusti.

Haahtela heitti palloa luomualalle ja kannusti yleisöään vaatimaan tutkimustuloksia luomun terveysvaikutuksista. Erityisesti hän kaipasi objektiivisia tutkimustuloksia siitä, vaikuttaisiko luomuruoan pitkäaikainen nauttiminen ihmisen suolistomikrobistoon ja elimistön tulehdusprosessiin.

Teksti: Minna Nurro/Pro Luomu
Kuvat: Ella Karttunen

Luomuelintarvikepäivän 2015 muut esitelmät löytyvät täältä.