Kuva: ScanStockPhoto

Luomu matkaa hitaasti ruokapalveluihin

Luomutuotteiden heikko saatavuus on suurin hidaste kuntien ruokapalveluiden luomutarjonnan lisääntymiselle.

Sen sijaan luomun hinta ei ole niin suuri este julkisille keittiöille kuin monesti ajatellaan: kun sopiva luomuraaka-aine löytyy, siitä ollaan valmiit maksamaan hieman tavanomaista enemmän.

Hankepäällikkö Anu Arolaakso EkoCentriasta toteaa, että kuntien ruokapalveluiden ostovolyymit ovat yleensä niin suuret, että yksittäisten luomutuottajien tai jatkojalostajien on vaikea yltää niihin. Myös pakkauskokojen ja tuotteiden esikäsittelyasteen on sovelluttava ammattikeittiön tarpeisiin.

– Luomutuottajien yhteistyö ja verkostoituminen auttavat madaltamaan kynnystä tarjota tuotteita julkiseen keittiöön, Arolaakso vinkkaa.

Luomun hankinta vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä

Saatavuusongelmista huolimatta moni kunta haluaa kasvattaa luomun osuutta koulujen, päiväkotien ja vanhusten ateriapalvelujen ruokalistoilla. Selkeitä tavoitteita luomuruokailun edistämiseksi ovat asettaneet esimerkiksi Juva, Mikkeli, Helsinki, Turku ja Lahti.

Arolaakso muistuttaa, että luomuruoan tarjoaminen on helppo aloittaa jollain yksittäisellä tuotteella.

– Luomun saaminen julkisiin ruokapalveluihin on paljolti kiinni luomutuottajien ja ruokapalvelujen henkilöstön aktiivisuudesta. Se vaatii yhteistyön pitkäjänteistä kehittämistä ja osapuolten sitoutumista. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Pohjois-Savossa Kiuruvesi ja Vieremä, joissa on tehty jo vuosikausia määrätietoista työtä luomutarjonnan lisäämiseksi, hän kertoo.

Arolaakson mukaan on tärkeää, että luomutavoitteet myös kirjataan kunnan tai ruokapalvelun strategiaan; se osoittaa kuntapäättäjien sitoutumista asiaan ja luo vankan pohjan ruokapalvelun henkilöstön työlle.

Luomutuotanto kasvaa myös Pohjois-Savossa

Luomutuotanto Suomessa on kasvamaan päin, mikä aikanaan helpottaa myös julkisten ruokapalveluiden saatavuusongelmia. Pohjois-Savossa luomutilojen osuus maakunnan kaikista tiloista nousee tänä vuonna Eviran ennakkotietojen mukaan lähes kahdeksaan prosenttiin, ja luomupeltoala yli yhdeksään prosenttiin kokonaispeltoalasta. Luvut ovat hyvin lähellä koko maan vastaavia keskiarvoja (7 % ja 9 %).

Pohjois-Savo on vahva luomumaidon- ja -naudanlihantuottaja, ja lisäksi alueella kasvatetaan luomuna paljon erikoiskasveja. Marjamaakunnaksi Pohjois-Savossa tuotetaan kuitenkin yllättävän vähän luomumarjoja; esimerkiksi viime vuonna luomumansikkaa kasvoi vain 11 hehtaarilla ja luomumustaherukkaa 21 hehtaarilla.

Kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi luomutuottajia tarvittaisiin nopeasti lisää. Pohjois-Savossa menekkiä löytyisi jo omasta maakunnasta heti luomumansikalle, -sipulille, -lantulle ja -perunalle.

Lisää luomua -kiertue kannustaa luomuun

Pohjoissavolaisia tuottajia kannustetaan siirtymään luomuun Pro Luomun koordinoiman Lisää luomua -kiertueen seminaarissa, joka järjestetään Kuopiossa tiistaina 13. marraskuuta.

Seminaarissa luomun näkymiä luotaavat niin hallinnon, neuvonnan kuin jalostavan teollisuuden ja kaupan edustajat. Lisäksi kuullaan luomutuottajan kokemuksista, luomuvalvonnan asiantuntija lievittää byrokratiakammoa ja ammattikeittiöiden edustajat kertovat luomutavoitteistaan. Seminaari nostaa esiin myös alueellisia luomuhankkeita ja -toimijoita, joiden infopisteisiin osallistujat voivat tutustua.

Tilaisuuden järjestävät Pro Luomu ry ja EkoCentria/Savon koulutuskuntayhtymä. Lisää luomua -kiertuetta tukee maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.

Seminaarin ohjelma löytyy täältä.

Lisätietoja: hankepäällikkö Anu Arolaakso/EkoCentria, anu.arolaakso(at)sakky.fi, puh. 044 785 4048 ja toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry, marja-riitta.kottila(at)proluomu.fi, puh. 040 581 9252, proluomu.fi